Suomen suuriruhtinaskunta on hallitusmuodoltaan oikeustasavalta. Oikeustasavallan palveluksessa oleville poliisihenkilöille on oikeustasavallan oikeudenmukaisen luonteen ja laillisuusperiaatteen armosta suotu tieteellis-objektiivisen täsmällinen sisäinen intuitio, jonka avulla he harjoittavat tehtäviään. Tämän armollisesti säädetyn pakkokeinolain tarkoitus on mahdollistaa poliisihenkilöille sekä muille poliisihenkilöiden armollisia valtaoikeuksia käyttäville viranomaisille erehtymättömän sisäisen intuition vapaa käyttö rikollisuuden sekä kaikenlaisen siveettömän käytöksen pois kitkemiseksi.
1 §
Poliisihenkilö saa ottaa kiinni tapaamansa henkilön.
2 §
Jos kiinniotetulla tavataan esine, voidaan häntä poliisin niin tahtoessa rankaista laittomasta hallussapidosta sakolla, ehdollisella vankeudella, ehdottomalla vankeudella, kuritushuoneella, jalkapuulla, itsensä häpeämismääräyksellä, liiketoimintakiellolla, kansalaisluottamuksen menetyksellä, sotilasarvon menetyksellä tahi muulla rangaistustoimenpiteellä, jonka esineen tavannut poliisihenkilö katsoo sopivaksi tahi sopimattomaksi hänelle määrätä.
Mikäli kiinniotetulta ei tavata minkäänlaista esinettä, voidaan häntä poliisihenkilön niin tahtoessa rankaista laittomasta julkisesta alastomuudesta tahi muusta siveettömyydestä kuten yllä.
3 §
Kiinniotettu henkilö saadaan pidättää.
4 §
Pidätetty henkilö saadaan vangita. Pidätetty henkilö voidaan myös ulkomaalaislain nojalla välittömästi karkoittaa, kuten siinä laissa tarkemmin säädetään.
5 §
Pidättämiseen oikeutettu virkamies
Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaiset virkamiehet, ellei heiltä ole tätä oikeutta erikseen pois otettu.
Virkamiehet, joilla ei pidätysoikeutta ole, voidaan pidättää.
6 §
Ilmoitukset ja kirjaaminen
Pidätetylle voidaan poliisihenkilön niin tahtoessa ilmoittaa pidätyksen syy. Tehty pidätys sekä pidätetyn henkilötiedot ynnä muut pidätykseen liittyvät tiedot, joista tarkemmin asetuksella säädetään, on kirjattava muistiin pidätysasiakirjaan.
Pidätysasiakirjasta on toimitettava kopio seuraaville tahoille, joiden on se arkistolaissa säädetyllä tavalla varastoitava:
1) pidätyksen suorittaneen poliisihenkilön poliisilaitos tai vastaava
2) sen läänin lääninhallitus, jonka alueella pidätys tapahtui
3) sen läänin läänihallitus, jonka alueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 2
4) sen läänin lääninhallitus, jonka alueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 2
5) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätys tapahtui
6) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 5
7) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 5
8) rajavartiolaitoksen keskusarkistoon
9) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätys tapahtui
10) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 9
11) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 9
12) yleisliittolaisten siniristilipun kaartin sota- ja puolustusvoimien keskusarkisto
13) tullilaitoksen keskusarkisto
14) rikosseuraamusviraston keskusarkisto
Sekä kaikki muut asianosaiset viranomaiset, joista voidaan tarkemmin asetuksella säätää.
7 §
Yhteydenpidon salliminen
Pidätetyn tai vangitun henkilön yhteydenpitoa lähiomaisen, muun läheisen taikka tutkintavankeuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitetun edustuston kanssa saadaan sallia ainoastaan erityisen painavista syistä.
8 §
Pidätetyn vapaaksi päästäminen
Ketään ei saa päästää vapaaksi tai määrätä vapaaksi päästettäväksi, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn tai tuomitun iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi olisi kohtuutonta.
9 §
Takavarikko
Esine tai asiakirja voidaan takavarikoida.
10 §
Postilähetyksen ja sähkösanoman takavarikko
Kirjeet ja muut postilähetykset sekä sähkösanomat saa takavarikoida.
11 §
Tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuus
Tietojärjestelmän haltija, ylläpitäjä tai muu henkilö on velvollinen antamaan poliisihenkilölle tämän pyynnöstä tiedossaan olevat salasanat ja muut vastaavat tiedot.
Jos henkilö kieltäytyy antamasta tietoja, häntä voidaan mielivaltaisesti rankaista siten kun rikoslaissa säädetään.
12 §
Takavarikoitavan esineen haltuunottaminen
Poliisihenkilö saa ottaa haltuunsa takavarikoitavan esineen.
13 §
Etsintä
Jos poliisihenkilö niin päättää, voidaan Suomen suurruhtinaskunnan alueella tai muulla sen hallintaan kuuluvalla alueella suorittaa etsintä. Etsinnän aikana löydetyt henkilöt voidaan pidättää tämän lain 1 §:ssa säädetyllä tavalla, ja heidän hallustaan tai muuten etsinnän yhteydessä löytyneet esineet voidaan takavarikoida tämän lain 9 §:ssä säädetyllä tavalla.
14 §
Paikan eristäminen
Poliisihenkilö voi määrätä paikan eristettäväksi.
15 §
Telekuuntelu
Telekuuntelusta ja muusta elektronisesta valvonnasta sekä toiminnasta säädetään erillinen laki.
16 §
Suhteellisuusperiaate
Tässä laissa tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää.
17 §
Valitusoikeus
Jos kansalainen, johon on tässä laissa määrättyjä pakkokeinoja sovellettu, katsoo tullensa kohdelluksi lain vastaisesti, voi hän tehdä asiasta valituksen suurruhtinaskunnan armolliselle oikeuslaitokselle. Jos tällainen valitus tehdään virassa olevan poliisihenkilön toiminnasta, on se aiheeton, koska suurruhtinaallisen oikeustasavallan virkaatekevän poliisihenkilön tieteellis-objektiivisen täsmällinen sisäinen intuitio on virassa erehtymätön.
Mikäli voidaan tieteellis-objektiivisen täsmällisesti käräjäoikeudelle tai muulle oikeusasteelle osoittaa, että virassa oleva poliisihenkilö on virantoimituksessa erehtynyt, on täten paljastunutta valepoliisihenkilöä välittömästi mitä ankarimmin rangaistava siten kun rangaistuskaaressa on poliisihenkilönä luvattomasti esiintymisestä säädetty.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestyskaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste järjestyskaari. Näytä kaikki tekstit
maanantai 30. tammikuuta 2012
maanantai 10. lokakuuta 2011
Ulkomaalaislaki
Me Suomen Suurruhtinas, oman kätemme kautta koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas sekä kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen valo, Uralien emiiri, Sveeain, Jööttein secä Vendein Cuningas, Pyhän Maarian Jerusalemin Saksalaisen Talon Veljien suurmestari ja Itävallan, Böömin sekä Koblenzin kamarikuntien hallitsija, ym. ym. ym. teemme tiettäväksi tämän lain Suomen ulkomaalaisväestön asianmukaisesta kohtelusta.
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 §
Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan korkein tehtävä on sen kansalaisten suojeleminen. Tästä syystä on oikeustasavallan ulkomaalaislain oltava ankara ja ehdoton. Lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, jolla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolella, sekä sellaista henkilöä, jonka vanhemmat, isovanhemmat tai aikaisemmat esi-isät ovat syntyjään kotoisin Suomen ulkopuolelta.
2 §
Minkäänlaista erityiskohtelua ei sallita. Jokaista maahanmuuttajaa on käsiteltävä ulkomaalaislain armollisten pykälien mukaan, siitä huolimatta kuinka kauan hän on Suomessa asunut tai ovatko jo hänen vanhempansa tai esivanhempansa asuneet Suomessa. Suomen ulkopuolelta alunperinkin kotoisin olevat ihmiset edustavat suomalaisuudelle vierasta ainesta, joka uhkaa jo olemassaolollaan Suomen kansaa, kulttuuria sekä oikeusvaltiota. Tästä syystä myös maahanmuuttajien jälkeläiset, vaikka he olisivat Suomessa syntyneet, katsotaan tätä lakia sovellettaessa maahanmuuttajiksi eli ulkomaalaisiksi.
2 luku
Suomen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioiminen
1 §
Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioimiseksi on tärkeää, että armollista ulkomaalaislakia sovelletaan asiankuuluvalla ankaruudella ja armottomuudella.
2 §
Armollista lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia tule kunnioittaa enempää kuin on välttämätöntä.
3 §
Ulkomaalaisen iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus. Tutkimuksen suorittaa poliisihenkilö, joka määrittelee ulkomaalaisen iän tieteellis-objektiivisesti silmämääräisellä arvioinnilla.
Jos muut henkilötiedot ovat puutteellisia, tai poliisihenkilö ne puutteellisiksi katsoo, voi hän määrätä ulkomaalaiselle uudet henkilötiedot käyttäen sisäistä intuitiota, joka on jokaisella Suomen oikeustasavallan poliisihenkilöllä tieteellis-objektiivisen täsmällinen.
4 §
Suomen suurruhtinas on armollisesti suonut, että Suomen oikeustasavallan hallitusalamaisilla on tiettyjä ihmisoikeuksia, ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä. Nämä ihmisoikeudet on säädetty suojelemaan Suomen oikeustasavallan hallintoalamaisia, ei ulkomaalaisia. Tästä syystä perustuslaissa armollisesti säädetyt ihmisoikeudet koskevat ulkomaalaisia vain rajoitetusti, ja niiden soveltuvuudesta voi poliisihenkilö tahi muu virkamies päättää tapauskohtaisesti.
3 luku
Soveltamisala ja rangaistukset
1 §
Jokainen Suomen kansalainen on ulkomaalainen.
Kuten perustuslaissa määrätään, on Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan lainsäädäntö tieteellis-rationaalista, objektiivista ja puolueetonta.
Tiede katsoo, että nykyihminen (homo sapiens) on kehittynyt Afrikassa ja levinnyt sieltä muualle maapallolle. Kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan asukkaat ovat joko tulleet Suomeen sen ulkopuolelta, tai heidän esi-isänsä ovat Suomeen näin tulleet. Tästä syystä jokainen Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansalainen on 1 luvun 1 ja 2 armollisen pykälän nojalla tässä laissa tarkoitettu ulkomaalainen. Armollinen 2 § ei salli itseään kantaväestönä pitäville mitään erioikeuksia tai -vapauksia tämän lain soveltamisesta.
Samoin jokainen muu henkilö, joka Suomen oikeustasavallassa tavataan, on ulkomaalainen. Ulkomaalaislain armollisia pykäliä voidaan täten soveltaa jokaiseen Suomen oikeustasavallassa oleskelevaan henkilöön.
2 §
Maasta karkottaminen
Jos ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan korkeassa tuomiolaitoksessa tuomittu rangaistukseen tai jätetty rangaistukseen tuomitsematta; tai jos poliisihenkilö on hänet kiinniottanut, pidättänyt tai vanginnut tahi ollut näin tekemättä; tai jos poliisihenkilö tai muu virkamies on ulkomaalaisen tavannut tai ollut tapaamatta; tai jos ulkomaalainen oleskelee Suomen oikeustasavallan alueella tai muualla; voidaan hänet tämän lain nojalla karkottaa maasta.
Jos karkotettava ulkomaalainen on jonkin toisen valtion kansalainen, on hänet siihen valtioon karkotettava. Jos karkotettava ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan hallitusalamainen, mutta on jossakin toisessa valtiossa syntynyt, on hänen synnyinmaahansa karkotettava.
Jos karkotettava ulkomaalainen on syntynyt Suomen oikeustasavallassa, on oikeustasavallan sukututkimuslaitoksen hänen alkuperänsä selvitettävä, ja hänet on siihen maahan karkotettava.
Mikäli karkotettavalle ulkomaalaiselle ei ole mahdollista määrittää Suomen oikeustasavallan ulkopuolista kotimaata, on hänet karkotettava satunnaisesti valittuun maahan.
3 §
Karkotuskielto
Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
Kuten Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan perustuslaissa on armollisesti säädetty, vain tieteellis-rationaalinen, objektiivinen ja puolueeton lainsäädäntötyö takaa hallitusalamaisen ihmisarvon ja suojaa häntä kidutukselta sekä vainolta. Muiden valtioiden lainsäädäntö ei ole tieteellis-rationaalista suurruhtinaallista kaitselmusta, vaan pelkkää mielivaltaa. Tästä syystä katsotaan kaikki Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan ulkopuoliset alueet sellaisiksi, joilla voi henkilö joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.
Täten henkilön karkottaminen Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta rikkoisi niitä ihmisoikeuksia, jotka hänelle on armollisesti suotu ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä.
Näinollen ei ketään saa Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta karkottaa.
4 §
Poikkeukset karkotuskiellosta
Poikkeuksen karkotuskiellosta muodostavat ne henkilöt, jotka katsovat muodostavansa kansanryhmän joka on biologisesti, kulttuurisesti tahi muulla tavalla elimellisesti muita kansanryhmiä tai vastaavia ylempi tahi muuten parempi.
Suomen suurruhtinas ym. ym. ym. on armollisesti päättänyt kunnioittaa heidän vakaumustaan ja suoda maailmalle heidän ylemmyytensä lahjan. Kun näiden henkilöiden katsantokannassa muun maailman ongelmat johtuvat sen väestön alemmuudesta, sallii suurruhtinas armollisesti heidän poistua Suomen kansanruumiin yhteydestä parantamaan muuta maailmaa ylemmyytensä valolla. Jos muun maailman ongelma on heikkolaatuinen väestö, ja 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt sitävastoin edustavat korkealaatuista väestöä, on 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt karkoitettava satunnaisesti valittuihin maihin rikastuttamaan niiden väestöä omalla ylemmyydellään.
Tästä syystä on suurruhtinas armollisesti suonut, että 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt voidaan 2 armollisessa pykälässä kuvaillulla tieteellis-objektiivisella menettelyllä karkoittaa.
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 §
Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan korkein tehtävä on sen kansalaisten suojeleminen. Tästä syystä on oikeustasavallan ulkomaalaislain oltava ankara ja ehdoton. Lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, jolla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolella, sekä sellaista henkilöä, jonka vanhemmat, isovanhemmat tai aikaisemmat esi-isät ovat syntyjään kotoisin Suomen ulkopuolelta.
2 §
Minkäänlaista erityiskohtelua ei sallita. Jokaista maahanmuuttajaa on käsiteltävä ulkomaalaislain armollisten pykälien mukaan, siitä huolimatta kuinka kauan hän on Suomessa asunut tai ovatko jo hänen vanhempansa tai esivanhempansa asuneet Suomessa. Suomen ulkopuolelta alunperinkin kotoisin olevat ihmiset edustavat suomalaisuudelle vierasta ainesta, joka uhkaa jo olemassaolollaan Suomen kansaa, kulttuuria sekä oikeusvaltiota. Tästä syystä myös maahanmuuttajien jälkeläiset, vaikka he olisivat Suomessa syntyneet, katsotaan tätä lakia sovellettaessa maahanmuuttajiksi eli ulkomaalaisiksi.
2 luku
Suomen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioiminen
1 §
Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioimiseksi on tärkeää, että armollista ulkomaalaislakia sovelletaan asiankuuluvalla ankaruudella ja armottomuudella.
2 §
Armollista lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia tule kunnioittaa enempää kuin on välttämätöntä.
3 §
Ulkomaalaisen iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus. Tutkimuksen suorittaa poliisihenkilö, joka määrittelee ulkomaalaisen iän tieteellis-objektiivisesti silmämääräisellä arvioinnilla.
Jos muut henkilötiedot ovat puutteellisia, tai poliisihenkilö ne puutteellisiksi katsoo, voi hän määrätä ulkomaalaiselle uudet henkilötiedot käyttäen sisäistä intuitiota, joka on jokaisella Suomen oikeustasavallan poliisihenkilöllä tieteellis-objektiivisen täsmällinen.
4 §
Suomen suurruhtinas on armollisesti suonut, että Suomen oikeustasavallan hallitusalamaisilla on tiettyjä ihmisoikeuksia, ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä. Nämä ihmisoikeudet on säädetty suojelemaan Suomen oikeustasavallan hallintoalamaisia, ei ulkomaalaisia. Tästä syystä perustuslaissa armollisesti säädetyt ihmisoikeudet koskevat ulkomaalaisia vain rajoitetusti, ja niiden soveltuvuudesta voi poliisihenkilö tahi muu virkamies päättää tapauskohtaisesti.
3 luku
Soveltamisala ja rangaistukset
1 §
Jokainen Suomen kansalainen on ulkomaalainen.
Kuten perustuslaissa määrätään, on Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan lainsäädäntö tieteellis-rationaalista, objektiivista ja puolueetonta.
Tiede katsoo, että nykyihminen (homo sapiens) on kehittynyt Afrikassa ja levinnyt sieltä muualle maapallolle. Kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan asukkaat ovat joko tulleet Suomeen sen ulkopuolelta, tai heidän esi-isänsä ovat Suomeen näin tulleet. Tästä syystä jokainen Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansalainen on 1 luvun 1 ja 2 armollisen pykälän nojalla tässä laissa tarkoitettu ulkomaalainen. Armollinen 2 § ei salli itseään kantaväestönä pitäville mitään erioikeuksia tai -vapauksia tämän lain soveltamisesta.
Samoin jokainen muu henkilö, joka Suomen oikeustasavallassa tavataan, on ulkomaalainen. Ulkomaalaislain armollisia pykäliä voidaan täten soveltaa jokaiseen Suomen oikeustasavallassa oleskelevaan henkilöön.
2 §
Maasta karkottaminen
Jos ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan korkeassa tuomiolaitoksessa tuomittu rangaistukseen tai jätetty rangaistukseen tuomitsematta; tai jos poliisihenkilö on hänet kiinniottanut, pidättänyt tai vanginnut tahi ollut näin tekemättä; tai jos poliisihenkilö tai muu virkamies on ulkomaalaisen tavannut tai ollut tapaamatta; tai jos ulkomaalainen oleskelee Suomen oikeustasavallan alueella tai muualla; voidaan hänet tämän lain nojalla karkottaa maasta.
Jos karkotettava ulkomaalainen on jonkin toisen valtion kansalainen, on hänet siihen valtioon karkotettava. Jos karkotettava ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan hallitusalamainen, mutta on jossakin toisessa valtiossa syntynyt, on hänen synnyinmaahansa karkotettava.
Jos karkotettava ulkomaalainen on syntynyt Suomen oikeustasavallassa, on oikeustasavallan sukututkimuslaitoksen hänen alkuperänsä selvitettävä, ja hänet on siihen maahan karkotettava.
Mikäli karkotettavalle ulkomaalaiselle ei ole mahdollista määrittää Suomen oikeustasavallan ulkopuolista kotimaata, on hänet karkotettava satunnaisesti valittuun maahan.
3 §
Karkotuskielto
Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
Kuten Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan perustuslaissa on armollisesti säädetty, vain tieteellis-rationaalinen, objektiivinen ja puolueeton lainsäädäntötyö takaa hallitusalamaisen ihmisarvon ja suojaa häntä kidutukselta sekä vainolta. Muiden valtioiden lainsäädäntö ei ole tieteellis-rationaalista suurruhtinaallista kaitselmusta, vaan pelkkää mielivaltaa. Tästä syystä katsotaan kaikki Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan ulkopuoliset alueet sellaisiksi, joilla voi henkilö joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.
Täten henkilön karkottaminen Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta rikkoisi niitä ihmisoikeuksia, jotka hänelle on armollisesti suotu ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä.
Näinollen ei ketään saa Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta karkottaa.
4 §
Poikkeukset karkotuskiellosta
Poikkeuksen karkotuskiellosta muodostavat ne henkilöt, jotka katsovat muodostavansa kansanryhmän joka on biologisesti, kulttuurisesti tahi muulla tavalla elimellisesti muita kansanryhmiä tai vastaavia ylempi tahi muuten parempi.
Suomen suurruhtinas ym. ym. ym. on armollisesti päättänyt kunnioittaa heidän vakaumustaan ja suoda maailmalle heidän ylemmyytensä lahjan. Kun näiden henkilöiden katsantokannassa muun maailman ongelmat johtuvat sen väestön alemmuudesta, sallii suurruhtinas armollisesti heidän poistua Suomen kansanruumiin yhteydestä parantamaan muuta maailmaa ylemmyytensä valolla. Jos muun maailman ongelma on heikkolaatuinen väestö, ja 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt sitävastoin edustavat korkealaatuista väestöä, on 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt karkoitettava satunnaisesti valittuihin maihin rikastuttamaan niiden väestöä omalla ylemmyydellään.
Tästä syystä on suurruhtinas armollisesti suonut, että 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt voidaan 2 armollisessa pykälässä kuvaillulla tieteellis-objektiivisella menettelyllä karkoittaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)