Me Suomen Suurruhtinas, oman kätemme kautta koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas sekä kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen valo, Uralien emiiri, Sveeain, Jööttein secä Vendein Cuningas, Pyhän Maarian Jerusalemin Saksalaisen Talon Veljien suurmestari ja Itävallan, Böömin sekä Koblenzin kamarikuntien hallitsija, ym. ym. ym. teemme tiettäväksi tämän lain Suomen ulkomaalaisväestön asianmukaisesta kohtelusta.
1 luku
Yleisiä määräyksiä
1 §
Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan korkein tehtävä on sen kansalaisten suojeleminen. Tästä syystä on oikeustasavallan ulkomaalaislain oltava ankara ja ehdoton. Lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, jolla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolella, sekä sellaista henkilöä, jonka vanhemmat, isovanhemmat tai aikaisemmat esi-isät ovat syntyjään kotoisin Suomen ulkopuolelta.
2 §
Minkäänlaista erityiskohtelua ei sallita. Jokaista maahanmuuttajaa on käsiteltävä ulkomaalaislain armollisten pykälien mukaan, siitä huolimatta kuinka kauan hän on Suomessa asunut tai ovatko jo hänen vanhempansa tai esivanhempansa asuneet Suomessa. Suomen ulkopuolelta alunperinkin kotoisin olevat ihmiset edustavat suomalaisuudelle vierasta ainesta, joka uhkaa jo olemassaolollaan Suomen kansaa, kulttuuria sekä oikeusvaltiota. Tästä syystä myös maahanmuuttajien jälkeläiset, vaikka he olisivat Suomessa syntyneet, katsotaan tätä lakia sovellettaessa maahanmuuttajiksi eli ulkomaalaisiksi.
2 luku
Suomen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioiminen
1 §
Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioimiseksi on tärkeää, että armollista ulkomaalaislakia sovelletaan asiankuuluvalla ankaruudella ja armottomuudella.
2 §
Armollista lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia tule kunnioittaa enempää kuin on välttämätöntä.
3 §
Ulkomaalaisen iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus. Tutkimuksen suorittaa poliisihenkilö, joka määrittelee ulkomaalaisen iän tieteellis-objektiivisesti silmämääräisellä arvioinnilla.
Jos muut henkilötiedot ovat puutteellisia, tai poliisihenkilö ne puutteellisiksi katsoo, voi hän määrätä ulkomaalaiselle uudet henkilötiedot käyttäen sisäistä intuitiota, joka on jokaisella Suomen oikeustasavallan poliisihenkilöllä tieteellis-objektiivisen täsmällinen.
4 §
Suomen suurruhtinas on armollisesti suonut, että Suomen oikeustasavallan hallitusalamaisilla on tiettyjä ihmisoikeuksia, ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä. Nämä ihmisoikeudet on säädetty suojelemaan Suomen oikeustasavallan hallintoalamaisia, ei ulkomaalaisia. Tästä syystä perustuslaissa armollisesti säädetyt ihmisoikeudet koskevat ulkomaalaisia vain rajoitetusti, ja niiden soveltuvuudesta voi poliisihenkilö tahi muu virkamies päättää tapauskohtaisesti.
3 luku
Soveltamisala ja rangaistukset
1 §
Jokainen Suomen kansalainen on ulkomaalainen.
Kuten perustuslaissa määrätään, on Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan lainsäädäntö tieteellis-rationaalista, objektiivista ja puolueetonta.
Tiede katsoo, että nykyihminen (homo sapiens) on kehittynyt Afrikassa ja levinnyt sieltä muualle maapallolle. Kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan asukkaat ovat joko tulleet Suomeen sen ulkopuolelta, tai heidän esi-isänsä ovat Suomeen näin tulleet. Tästä syystä jokainen Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansalainen on 1 luvun 1 ja 2 armollisen pykälän nojalla tässä laissa tarkoitettu ulkomaalainen. Armollinen 2 § ei salli itseään kantaväestönä pitäville mitään erioikeuksia tai -vapauksia tämän lain soveltamisesta.
Samoin jokainen muu henkilö, joka Suomen oikeustasavallassa tavataan, on ulkomaalainen. Ulkomaalaislain armollisia pykäliä voidaan täten soveltaa jokaiseen Suomen oikeustasavallassa oleskelevaan henkilöön.
2 §
Maasta karkottaminen
Jos ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan korkeassa tuomiolaitoksessa tuomittu rangaistukseen tai jätetty rangaistukseen tuomitsematta; tai jos poliisihenkilö on hänet kiinniottanut, pidättänyt tai vanginnut tahi ollut näin tekemättä; tai jos poliisihenkilö tai muu virkamies on ulkomaalaisen tavannut tai ollut tapaamatta; tai jos ulkomaalainen oleskelee Suomen oikeustasavallan alueella tai muualla; voidaan hänet tämän lain nojalla karkottaa maasta.
Jos karkotettava ulkomaalainen on jonkin toisen valtion kansalainen, on hänet siihen valtioon karkotettava. Jos karkotettava ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan hallitusalamainen, mutta on jossakin toisessa valtiossa syntynyt, on hänen synnyinmaahansa karkotettava.
Jos karkotettava ulkomaalainen on syntynyt Suomen oikeustasavallassa, on oikeustasavallan sukututkimuslaitoksen hänen alkuperänsä selvitettävä, ja hänet on siihen maahan karkotettava.
Mikäli karkotettavalle ulkomaalaiselle ei ole mahdollista määrittää Suomen oikeustasavallan ulkopuolista kotimaata, on hänet karkotettava satunnaisesti valittuun maahan.
3 §
Karkotuskielto
Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
Kuten Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan perustuslaissa on armollisesti säädetty, vain tieteellis-rationaalinen, objektiivinen ja puolueeton lainsäädäntötyö takaa hallitusalamaisen ihmisarvon ja suojaa häntä kidutukselta sekä vainolta. Muiden valtioiden lainsäädäntö ei ole tieteellis-rationaalista suurruhtinaallista kaitselmusta, vaan pelkkää mielivaltaa. Tästä syystä katsotaan kaikki Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan ulkopuoliset alueet sellaisiksi, joilla voi henkilö joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.
Täten henkilön karkottaminen Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta rikkoisi niitä ihmisoikeuksia, jotka hänelle on armollisesti suotu ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä.
Näinollen ei ketään saa Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta karkottaa.
4 §
Poikkeukset karkotuskiellosta
Poikkeuksen karkotuskiellosta muodostavat ne henkilöt, jotka katsovat muodostavansa kansanryhmän joka on biologisesti, kulttuurisesti tahi muulla tavalla elimellisesti muita kansanryhmiä tai vastaavia ylempi tahi muuten parempi.
Suomen suurruhtinas ym. ym. ym. on armollisesti päättänyt kunnioittaa heidän vakaumustaan ja suoda maailmalle heidän ylemmyytensä lahjan. Kun näiden henkilöiden katsantokannassa muun maailman ongelmat johtuvat sen väestön alemmuudesta, sallii suurruhtinas armollisesti heidän poistua Suomen kansanruumiin yhteydestä parantamaan muuta maailmaa ylemmyytensä valolla. Jos muun maailman ongelma on heikkolaatuinen väestö, ja 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt sitävastoin edustavat korkealaatuista väestöä, on 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt karkoitettava satunnaisesti valittuihin maihin rikastuttamaan niiden väestöä omalla ylemmyydellään.
Tästä syystä on suurruhtinas armollisesti suonut, että 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt voidaan 2 armollisessa pykälässä kuvaillulla tieteellis-objektiivisella menettelyllä karkoittaa.
maanantai 10. lokakuuta 2011
perjantai 4. helmikuuta 2011
Laki tatuoinneista
Me Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: tahdomme täten armosta säätää seuraavan lain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:
Laki tatuoinneista
1 luku
Lupamenettely
§ 1
Yleisen terveyden sekä turvallisuuden, että myös kansallemme tärkeiden esteettisten ja siveellisten arvojen vaalimiseksi, älköön kukaan ilman virallista lupakirjaa toista tatuoitseko. Samoin älköön kukaan kansalainen tatuointia luvatta hankkiko.
§ 2
Tatuoitsemislupakirjoja myöntää kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatti kuten asiasta tarkemmin asetuksella säädetään.
§ 3
Se joka vakain mielin tahtoo ihonsa tatuoitsettavan tahi muulla tavalla pysyvästi koristeltavan hakekoon lupaa tatuoinnin hankkimiseen kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatilta.
§ 4
Joka ilman lupaa toisen tatuoitsee rankaistakoon luvattomasta tatuoitsemisesta kuritushuoneella ja kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä liiketoimintakiellolla.
§ 5
Joka ilman lupaa tatuoinnin tahi muun pysyvän merkinnän ihoonsa hankkii, rankaistakoon luvattomasta tatuoitumisesta tatuoinnin pakollisella poistamisella, jonka tuomittu kustantakoon itse, sekä kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.
2 luku
Tatuoinnin hankkimislupa
§ 1
Tämän lain 1 luvun kolmannen pykälän mukaista lupaa haetaan erikseen määrättävällä lomakkeella, johon luvanhakija luonnostelkoon tatuoinnin, jonka hankkimiseen hän lupaa hakee, sekä perustelkoot hakemuksensa.
§ 2
Lupa voidaan myöntää tatuoinnille, joka on legendaarinen. Legendaarisuudesta säädetään tarkemmin perustuslaissa.
§ 3
Tatuoinnille, joka ei ole legendaarinen, myönnetään lupa mikäli hakija voi kattavasti perustella että tatuoinnin hankinnalle on hänen henkilöhistoriaansa liittyvä syy.
Tatuoinnin on merkittävä tahi kuvastettava jotakin henkilön elämän tapahtumaa, organisaation jäsenyyttä tai muuta vastaavaa, joka on hakemuksessa esitettävä.
§ 4
Esteettisestä tai muusta ulkonäöllisestä syystä haettua lupaa ei myönnetä.
3 luku
Tribaalitatuoinneista
§ 1
Tribaalitatuoinnilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista ei-esittävää kuviotatuointia jollaista yleisesti tribaalitatuoinniksi nimitetään.
§ 2
Tribaalitatuoinnin hankkiminen on rikos.
Tribaalitatuoinnin itselleen hankkivaa rankaistaan törkeästä luvattomasta tatuoitumisesta kuritushuoneella.
Tribaalitatuoinnin tekevää tatuoijaa rankaistaan maanpetoksesta kuten rikoslaissa säädetään.
Laki tatuoinneista
1 luku
Lupamenettely
§ 1
Yleisen terveyden sekä turvallisuuden, että myös kansallemme tärkeiden esteettisten ja siveellisten arvojen vaalimiseksi, älköön kukaan ilman virallista lupakirjaa toista tatuoitseko. Samoin älköön kukaan kansalainen tatuointia luvatta hankkiko.
§ 2
Tatuoitsemislupakirjoja myöntää kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatti kuten asiasta tarkemmin asetuksella säädetään.
§ 3
Se joka vakain mielin tahtoo ihonsa tatuoitsettavan tahi muulla tavalla pysyvästi koristeltavan hakekoon lupaa tatuoinnin hankkimiseen kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatilta.
§ 4
Joka ilman lupaa toisen tatuoitsee rankaistakoon luvattomasta tatuoitsemisesta kuritushuoneella ja kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä liiketoimintakiellolla.
§ 5
Joka ilman lupaa tatuoinnin tahi muun pysyvän merkinnän ihoonsa hankkii, rankaistakoon luvattomasta tatuoitumisesta tatuoinnin pakollisella poistamisella, jonka tuomittu kustantakoon itse, sekä kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.
2 luku
Tatuoinnin hankkimislupa
§ 1
Tämän lain 1 luvun kolmannen pykälän mukaista lupaa haetaan erikseen määrättävällä lomakkeella, johon luvanhakija luonnostelkoon tatuoinnin, jonka hankkimiseen hän lupaa hakee, sekä perustelkoot hakemuksensa.
§ 2
Lupa voidaan myöntää tatuoinnille, joka on legendaarinen. Legendaarisuudesta säädetään tarkemmin perustuslaissa.
§ 3
Tatuoinnille, joka ei ole legendaarinen, myönnetään lupa mikäli hakija voi kattavasti perustella että tatuoinnin hankinnalle on hänen henkilöhistoriaansa liittyvä syy.
Tatuoinnin on merkittävä tahi kuvastettava jotakin henkilön elämän tapahtumaa, organisaation jäsenyyttä tai muuta vastaavaa, joka on hakemuksessa esitettävä.
§ 4
Esteettisestä tai muusta ulkonäöllisestä syystä haettua lupaa ei myönnetä.
3 luku
Tribaalitatuoinneista
§ 1
Tribaalitatuoinnilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista ei-esittävää kuviotatuointia jollaista yleisesti tribaalitatuoinniksi nimitetään.
§ 2
Tribaalitatuoinnin hankkiminen on rikos.
Tribaalitatuoinnin itselleen hankkivaa rankaistaan törkeästä luvattomasta tatuoitumisesta kuritushuoneella.
Tribaalitatuoinnin tekevää tatuoijaa rankaistaan maanpetoksesta kuten rikoslaissa säädetään.
lauantai 8. tammikuuta 2011
Lisäyksiä rikoslakiin, osa 1
Me Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: tahdomme täten armosta säätää seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:
Maaseuturikoksista
§ 1 Toisin kylästä osansa ottaminen
Jos joku autiota kylää uudelleen asutettaessa ottaa osansa pellosta, niitystä ja kaikista tiluksista toisin kun jaolla on sovittu, rankaistakoon toisin kylästä osansa ottamisesta kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.
§ 2 Humaliston istuttamatta jättäminen
Joka jättää rakennuslain lisäpykälien 3 luvun ensimmäisessä pykälässä tarkoitetun humaliston istuttamatta, vetäköön saman lain 3 luvun toisen pykälän mukaan sakkoa humaliston istuttamatta jättämisestä kuten käräjäoikeus arvauttaa.
§ 3 Humaliston rappiolle laskeminen
Joka laskee rakennuslain lisäpykälien 1 luvun kolmannessa pykälässä tarkoitetun humaliston rappiolle, tuomittakoon humaliston rappiolle laskemisesta vähintään 60 tunnin yhdyskuntapalveluun siten kun käräjäoikeus arvauttaa.
§ 4 Humaliston törkeä rappiolle laskeminen
Joka syyllistyy humaliston rappiolle laskemiseen tavalla, jonka käräjäoikeus arvautaa erityisen törkeäksi ja humaliston kansantaloudellista sekä siveellistä merkitystä halventavaksi, tuomittakoon humaliston törkeästä rappiolle laskemisesta kuritushuoneeseen.
§ 5 Pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti
Se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, korvatkoon vahingon ja rangaistakoon pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä kansalaisluottamuksen menettämisellä kuukaudeksi.
§ 6 Törkeä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti
Mikäli se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, tietää eläimellä olevan sellaisen pahan tavan, taikka jos hän, vaikka on sanan saanut, ei kuitenkaan pidä siitä vaaria eikä pane sille pidäkettä, tuomittakoon hänet törkeästä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä vetämään vähintään 10 päiväsakkoa kuten käräjäoikeus arvauttaa ja alennettakoon hänen reservin sotilasarvoaan yhdellä asteella.
§ 7 Useamman sian terhometsään laskeminen
Joka laskee terhometsään useamman sian kuin hänen metsäosansa sallisi, noudettakoon hänet profossin toimesta jalkapuuhun useamman sian terhometsään laskemisesta ja istutettakoon häntä jalkapuussa vuorokausi.
§ 8 Hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaaminen tahi turmeleminen mehiläisiä pesiin ajettaessa
Joka mehiläisiä pesiin ajaessaan turmelee tahi hakkaa hedelmä- tahi rauhoitetun puun, kuten rakennuslain 6 luvun 1 pykälässä säädetään, tuomittakoon hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaamisesta tahi turmelemisesta mehiläisiä pesiin ajettaessa korvaamaa puun arvo valtiolle sekä häpeämään itseään.
§ 9 Mehiläisten viettely
Sitä, joka rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetulla tavalla mehiläisiä viettelee, rankaistakoon mehiläisten viettelystä kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä kuukauden vankeudella.
§ 10 Törkeä mehiläisten viettely
Jos joku toistuvasti viettelee toisen mehiläisiä kuten rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetaan, tai jos käräjäoikeus arvauttaa viettelyn olleen erityisen törkeää, rankaistakoon törkeästä mehiläisten viettelystä kuritushuoneella ja sotilasarvon menetyksellä.
Maaseuturikoksista
§ 1 Toisin kylästä osansa ottaminen
Jos joku autiota kylää uudelleen asutettaessa ottaa osansa pellosta, niitystä ja kaikista tiluksista toisin kun jaolla on sovittu, rankaistakoon toisin kylästä osansa ottamisesta kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.
§ 2 Humaliston istuttamatta jättäminen
Joka jättää rakennuslain lisäpykälien 3 luvun ensimmäisessä pykälässä tarkoitetun humaliston istuttamatta, vetäköön saman lain 3 luvun toisen pykälän mukaan sakkoa humaliston istuttamatta jättämisestä kuten käräjäoikeus arvauttaa.
§ 3 Humaliston rappiolle laskeminen
Joka laskee rakennuslain lisäpykälien 1 luvun kolmannessa pykälässä tarkoitetun humaliston rappiolle, tuomittakoon humaliston rappiolle laskemisesta vähintään 60 tunnin yhdyskuntapalveluun siten kun käräjäoikeus arvauttaa.
§ 4 Humaliston törkeä rappiolle laskeminen
Joka syyllistyy humaliston rappiolle laskemiseen tavalla, jonka käräjäoikeus arvautaa erityisen törkeäksi ja humaliston kansantaloudellista sekä siveellistä merkitystä halventavaksi, tuomittakoon humaliston törkeästä rappiolle laskemisesta kuritushuoneeseen.
§ 5 Pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti
Se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, korvatkoon vahingon ja rangaistakoon pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä kansalaisluottamuksen menettämisellä kuukaudeksi.
§ 6 Törkeä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti
Mikäli se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, tietää eläimellä olevan sellaisen pahan tavan, taikka jos hän, vaikka on sanan saanut, ei kuitenkaan pidä siitä vaaria eikä pane sille pidäkettä, tuomittakoon hänet törkeästä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä vetämään vähintään 10 päiväsakkoa kuten käräjäoikeus arvauttaa ja alennettakoon hänen reservin sotilasarvoaan yhdellä asteella.
§ 7 Useamman sian terhometsään laskeminen
Joka laskee terhometsään useamman sian kuin hänen metsäosansa sallisi, noudettakoon hänet profossin toimesta jalkapuuhun useamman sian terhometsään laskemisesta ja istutettakoon häntä jalkapuussa vuorokausi.
§ 8 Hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaaminen tahi turmeleminen mehiläisiä pesiin ajettaessa
Joka mehiläisiä pesiin ajaessaan turmelee tahi hakkaa hedelmä- tahi rauhoitetun puun, kuten rakennuslain 6 luvun 1 pykälässä säädetään, tuomittakoon hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaamisesta tahi turmelemisesta mehiläisiä pesiin ajettaessa korvaamaa puun arvo valtiolle sekä häpeämään itseään.
§ 9 Mehiläisten viettely
Sitä, joka rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetulla tavalla mehiläisiä viettelee, rankaistakoon mehiläisten viettelystä kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä kuukauden vankeudella.
§ 10 Törkeä mehiläisten viettely
Jos joku toistuvasti viettelee toisen mehiläisiä kuten rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetaan, tai jos käräjäoikeus arvauttaa viettelyn olleen erityisen törkeää, rankaistakoon törkeästä mehiläisten viettelystä kuritushuoneella ja sotilasarvon menetyksellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)