Laki maavoimien sotilasarvoista

Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaisten siniristilipun kaartin sota- ja puolustusvoimien paremmaksi järjestämiseksi olemme me, Suomen suurruhtinas, Puolanmaan zsaari, Alankomaiden valtionhaltija, Ylä-Voltan shogun, Ankkalinnan kunniapormestari yms. armollisesti säätäneet tämän lain.

1. luku

1 §

Jokaisella yleisliittolaisten siniristilipun kaartin sota- ja puolustusvoimien maavoimien palveluksessa tahi reservissä olevalla on sotilasarvo.

2 §

Yleisliittolaisten siniristilipun kaartin sota- ja puolustusvoimien maavoimien henkilökunta jakautuu sotilasarvon perusteella kolmeen osaan. Käskyvaltaa käyttävät upseerit ja aliupseerit. Aliupseereja alempiarvoisista, joita taantumuksellisen heteronormatiivisuuden aikana nimitettiin erheellisesti miehistöksi, käytetään yleisnimikettä taisteluhenkilö.


2 luku

1 §

Maavoimien taisteluhenkilöiden sotilasarvot ovat arvojärjestyksessä seuraavat:

värvätty

alokas

toisen luokan sotahenkilö

ensimmäisen luokan sotahenkilö

ylisotahenkilö

rynnäkköhenkilö

jääkäri

ylijääkäri

superjääkäri

jefreitteri

peitsikorpraali

korpraali

korpraalipäällikkö


2 §

Aliupseerien sotilasarvot jakautuvat kolmeen osaan.


Aliupseerioppilaat:

nuorempi aliupseeri

aliupseeri

plutoona-aliupseeri

eskadroona-aliupseeri


Kersantit:

furiiri

ylifuriiri

alikersantti

kersantti

ylikersantti

esikuntakersantti

tykkikersantti

mestarikersantti

ensimmäinen kersantti

mestaritykkikersantti

mestaripäällikkötykkikersantti

kersanttimajuri

kersanttiluutnantti

prikaatinkersantti

superkersantti


Vääpelit:

alivääpeli

kontravääpeli

varavääpeli

vääpeli

ylivääpeli

megavääpeli

sotilasmestari

mestaripäällikkö

suurmestari


3 §

Maavoimien upseerien sotilasarvot ovat seuraavat:

upseerioppilas

upseerikokelas

varavänrikki

kenttäpappi

vänrikki

kornetti

faanjunkkari

varaluutnantti

aliluutnantti

kenttärovasti

insinööriluutnantti

lääkintäluutnantti

luutnantti

yliluutnantti

kapteeniluutnantti

luutnanttieversti

luutnanttimajuri

prikaatinluutnantti

divisioonanluutnantti

armeijakuntaluutnantti

armeijaluutnantti

rintamaluutnantti

ikiluutnantti

varakapteeni

alikapteeni

kenttäpiispa

insinöörikapteeni

lääkintäkapteeni

kapteeni

ratsumestari

alimajuri

kenttäarkkipiispa

tampuurimajuri

majuri

majurimajuri

sotaviskaali

kenttäkardinaali

sotilasmufti

everstikenraali

everstieversti

everstimajuri

everstikapteeni

kenttäpaavi

taisteluprofeetta

insinöörieverstiluutnantti

lääkintäeverstiluutnantti

everstiluutnantti

taistelupaavi

insinöörieversti

diplomieversti

lääkintäeversti

prikaatineversti

maihinnousupaavi

hypnohammaslääkäri

eversti

suureversti

Kenraalit

rintamankenraali

armeijaryhmänkenraali

armeijankenraali

armeijakunnankenraali

divisioonankenraali

prikaatinkenraali

rykmentinkenraali

pataljoonankenraali

komppaniankenraali

joukkueenkenraali

ryhmäkenraali

partiokenraali

kenraalimarsalkka

kenraalikenraali

kenraalikuvernööri

kenraalieversti

kenraalimajuri

kenraalikapteeni

kenraaliluutnantti

kenraalivänrikki

kenraali

marsalkka

sotamarsalkka

suurmarsalkka

Laki kirjastojen suojelemisesta ja kansakunnan sivistyksen pelastamiselta raakalaismaisilta tuhotöiltä

Me Suomen suurruhtinas, Keisarillisen Aleksanterin yliopiston valtakunnankansleri ym., teemme armollisesti tiettäväksi tämän lain Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan sivistyksellisen kulttuuriperinnön turvaamisesta taantumuksellisten kansanvihollisten raakalaismaisilta tuhotöiltä sen tieteellis-rationaalisen objektiivisen kaitselmuksen avulla joka on Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan armollinen lainsäädäntö.

1 luku

1 §

Soveltamisala

Tämän lain armollisen suojeluksen alaisina ovat kaikki julkiset kirjastot, niin kuntien, valtioiden, yliopistojen kun muiden julkisten tahojen ylläpitämät, joissa oleva aineisto on joko kirjastossa luettavissa tai sen ulkopuolelle lainattavissa.

Tämän lain piiriin voidaan katsoa kuuluvan mikä tahansa sellainen tila, mukaanlukien ajoneuvot, jossa on, on ollut tai tulee Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaisen virkamiehen tieteellis-objektiivisen täsmällisen intuition mukaan tulevaisuudessa olemaan yksi tai useampi kirja, muu painotuote tai tallenne tahi niihin rinnastettavissa oleva esine.

2 §

Kirjastojen henkilökunta

Kirjastojen henkilökuntaan katsotaan kuuluvan kaikki ne Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaiset virkamiehet jotka työskentelevät 1 § 1 momentissa tarkoitetussa kirjastossa. Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaisina virkamiehillä on heillä kaikki ne oikeudet joista pakkokeinolain 5 § ja muualla on erikseen armollisesti säädetty.

Sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät 1 § 2 momentissa tarkoitetussa tilassa tai sellaisen omistavat tahi siinä asuvat tai muuten oleskelevat, tai ovat oleskelleet, tai joiden voidaan katsoa sellaisessa tilassa tulevaisuudessa mahdollisesti oleskelevan, mutta jotka eivät ole Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaisia virkamiehiä joiden voidaan katsoa olevan kyseisen kirjastoon rinnastuvan instanssin palveluksessa, voidaan laskea kirjaston henkilökunnaksi siltä osin kun se tuo heidät tämän lain kirjastohenkilökuntaan kohdistuvien rangaistussäädösten piiriin.

2 luku

Rikosnimikkeet ja rangaistusmääräykset

1 §

Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan sivistyksellisen kansanperinnön suojelemisen laiminlyönti

Tämän lain 1 luvun 2 § tarkoitetun kirjaston henkilökunnan velvollisuus on ylläpitää lain 1 luvun 1 § tarkoitettujen kirjastojen lainattavaksi tai muuten käyttöön tarjoamaa aineistoa, erityisesti kirjoja mutta myös kaikkea muuta aineistoa, hyvässä ja käyttökelpoisessa kunnossa.

Mikäli kirjaston kokoelmista tavataan aineistoa, johon on tehty tämän lain 2 luvun 5 § tarkoitettuja merkintöjä tai kohdistettu muita samassa pykälässä tarkoitettuja rikkomuksia, on niitä kirjaston virkailijoita joka kyseisestä aineistosta vastaavat tai joiden voidaan katsoa siitä vastaavan, rangaistava istuttamalla jalkapuuhun vuorokaudeksi sekä kansalaisluottamuksen menettämisellä ja virasta määräaikaisesti pidättämällä vuodeksi. Samoin rangaistakoon kirjaston johtajaa sekä muita esimiehiä kuten käräjäoikeus arvauttaa.

Mikäli kirjaston kokoelmista tavataan aineistoa, johon on tehty tämän lain 2 luvun 6 § tarkoitettuja merkintöjä tai kohdistettu muita samassa pykälässä tarkoitettuja rikkomuksia, rangaistakoon kuten edellä, mutta lisäksi tuomittakoon kuritushuoneeseen vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi sekä sotilasarvon alentamisella yhdellä arvoasteella. Samoin rangaistakoon kirjaston johtajaa sekä muita esimiehiä kuten käräjäoikeus arvauttaa.

Mikäli kirjaston virkailija lainaa tai muuten antaa kirjaston aineistoa sellaisen henkilön käyttöön, joka on menettänyt kansalaisluottamuksensa, on virkailijaa sekä hänen esimiestään ja kirjaston johtajaa rankaistava kuten 2 momentissa.

2 §

Törkeä Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan sivistyksellisen kansanperinnön suojelemisen laiminlyönti

Mikäli kirjaston kokoelmista tavataan sellaista aineistoa, johon on tehty tämän lain 2 luvun 7 § tarkoitettuja merkintöjä, vetäköön koko kirjaston henkilökunta vähintään 10 päiväsakkoa kuten käräjäoikeus arvauttaa, ja istutettakoon heitä jalkapuussa vuorokausi. Lisäksi tuomittakoon se kirjaston virkailija, jonka kyseisestä aineistosta katsotaan vastanneen, sekä kirjaston johtaja, maanpetoksesta siten kuin rikoslaissa säädetään.

3 §

Kirjaston aineiston tuhoaminen eli sivistyksellinen maanpetos

Joka laiminlyönnin tai muun huolimattomuuden kautta tuhoaa tai muulla tavalla saattaa käyttökelvottomaksi kirjaston hänelle lainaamaa tai muuten käyttöön antamaa aineistoa, tai vahingoittaa sitä, tuomittakoon sivistyksellisestä maanpetoksesta korvaamaan aineiston täysi arvo kirjastolle, sekä istutettakoon jalkapuuhun vuorokaudeksi ja tuomittakoon kuritushuoneeseen kuten käräjäoikeus arvauttaa, kuitenkin vähintään vuodeksi.

Mikäli käräjäoikeus katsoo tehdyn vahingon olleen luonteeltaan lievää, voidaan kuritushuonerangaistus armollisesti muuntaa kansalaisluottamuksen menetykseksi.

4 §

Törkeä sivistyksellinen maanpetos

Joka tarkoituksellisesti vahingoittaa tai tuhoaa kirjastolle kuuluvaa aineistoa tuomittakoon törkeästä sivistyksellisestä maanpetoksesta kansalaisluottamuksen ja sotilasarvon pysyvällä menetyksellä, sekä kuritushuoneeseen kuten käräjäoikeus arvauttaa, kuitenkin vähintään kymmeneksi vuodeksi.

Rikoksenuusija tuomittakoon maanpetoksesta kuten rikoslaissa tarkemmin säädetään.

5 §

Lievä kirjastorikos

Joka tekee kirjaston aineistoon merkintöjä lyijykynällä tahi siihen verrattavalla merkintävälineellä, jonka tekemät merkinnät on mahdollista helposti poistaa, tuomittakoon pakkotyönä tekemänsä merkinnät poistamaan, sekä lievästä kirjastorikoksesta istutettavaksi jalkapuussa vuorokaudeksi, sekä kansalaisluottamuksen menettämisellä kuudeksi kuukaudeksi.

6 §

Kirjastorikos

Joka tekee kirjaston aineistoon merkintöjä mustekynällä tahi siihen verrattavalla merkintävälineellä, jonka tekemiä merkintöjä ei ole mahdollista helposti poistaa, tuomittakoon kuritushuoneeseen vähintään viideksi vuodeksi, sekä sotilasarvon ja kansalaisluottamuksen pysyvään menetykseen.

Joka toisen tai useamman kerran syyllistyy 5 § säädettyyn lievään kirjastorikokseen tuomittakoon kuin 1 momentissa, mutta alennettakoon hänen sotilasarvoaan vain yksi aste, ja olkoon kansalaisluottamuksen menetys kestoltaan vain viisi vuotta.

7 §

Törkeä kirjastorikos

Joka tekee kirjaston aineistoon merkintöjä korostuskynällä tahi siihen verrattavalla raakalaismaisella tuhovälineellä, tuomittakoon maanpetoksesta kuten rikoslaissa säädetään.

Pakkokeinolaki

Suomen suuriruhtinaskunta on hallitusmuodoltaan oikeustasavalta. Oikeustasavallan palveluksessa oleville poliisihenkilöille on oikeustasavallan oikeudenmukaisen luonteen ja laillisuusperiaatteen armosta suotu tieteellis-objektiivisen täsmällinen sisäinen intuitio, jonka avulla he harjoittavat tehtäviään. Tämän armollisesti säädetyn pakkokeinolain tarkoitus on mahdollistaa poliisihenkilöille sekä muille poliisihenkilöiden armollisia valtaoikeuksia käyttäville viranomaisille erehtymättömän sisäisen intuition vapaa käyttö rikollisuuden sekä kaikenlaisen siveettömän käytöksen pois kitkemiseksi.

1 §

Poliisihenkilö saa ottaa kiinni tapaamansa henkilön.


2 §

Jos kiinniotetulla tavataan esine, voidaan häntä poliisin niin tahtoessa rankaista laittomasta hallussapidosta sakolla, ehdollisella vankeudella, ehdottomalla vankeudella, kuritushuoneella, jalkapuulla, itsensä häpeämismääräyksellä, liiketoimintakiellolla, kansalaisluottamuksen menetyksellä, sotilasarvon menetyksellä tahi muulla rangaistustoimenpiteellä, jonka esineen tavannut poliisihenkilö katsoo sopivaksi tahi sopimattomaksi hänelle määrätä.

Mikäli kiinniotetulta ei tavata minkäänlaista esinettä, voidaan häntä poliisihenkilön niin tahtoessa rankaista laittomasta julkisesta alastomuudesta tahi muusta siveettömyydestä kuten yllä.


3 §

Kiinniotettu henkilö saadaan pidättää.


4 §

Pidätetty henkilö saadaan vangita. Pidätetty henkilö voidaan myös ulkomaalaislain nojalla välittömästi karkoittaa, kuten siinä laissa tarkemmin säädetään.


5 §

Pidättämiseen oikeutettu virkamies

Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan yleisliittolaiset virkamiehet, ellei heiltä ole tätä oikeutta erikseen pois otettu.

Virkamiehet, joilla ei pidätysoikeutta ole, voidaan pidättää.


6 §

Ilmoitukset ja kirjaaminen

Pidätetylle voidaan poliisihenkilön niin tahtoessa ilmoittaa pidätyksen syy. Tehty pidätys sekä pidätetyn henkilötiedot ynnä muut pidätykseen liittyvät tiedot, joista tarkemmin asetuksella säädetään, on kirjattava muistiin pidätysasiakirjaan.

Pidätysasiakirjasta on toimitettava kopio seuraaville tahoille, joiden on se arkistolaissa säädetyllä tavalla varastoitava:

1) pidätyksen suorittaneen poliisihenkilön poliisilaitos tai vastaava

2) sen läänin lääninhallitus, jonka alueella pidätys tapahtui

3) sen läänin läänihallitus, jonka alueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 2

4) sen läänin lääninhallitus, jonka alueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 2

5) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätys tapahtui

6) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 5

7) se raja- tai merivartiosto, jonka toimialueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 5

8) rajavartiolaitoksen keskusarkistoon

9) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätys tapahtui

10) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätetyn kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 9

11) sen sotilasläänin esikunta, jonka alueella pidätyksen tehneen poliisihenkilön kotikunta sijaitsee, jos eri kuin kohdassa 9

12) yleisliittolaisten siniristilipun kaartin sota- ja puolustusvoimien keskusarkisto

13) tullilaitoksen keskusarkisto

14) rikosseuraamusviraston keskusarkisto

Sekä kaikki muut asianosaiset viranomaiset, joista voidaan tarkemmin asetuksella säätää.


7 §

Yhteydenpidon salliminen

Pidätetyn tai vangitun henkilön yhteydenpitoa lähiomaisen, muun läheisen taikka tutkintavankeuslain 9 luvun 7 §:ssä tarkoitetun edustuston kanssa saadaan sallia ainoastaan erityisen painavista syistä.


8 §

Pidätetyn vapaaksi päästäminen

Ketään ei saa päästää vapaaksi tai määrätä vapaaksi päästettäväksi, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn tai tuomitun iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi olisi kohtuutonta.


9 §

Takavarikko

Esine tai asiakirja voidaan takavarikoida.


10 §

Postilähetyksen ja sähkösanoman takavarikko

Kirjeet ja muut postilähetykset sekä sähkösanomat saa takavarikoida.


11 §

Tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuus

Tietojärjestelmän haltija, ylläpitäjä tai muu henkilö on velvollinen antamaan poliisihenkilölle tämän pyynnöstä tiedossaan olevat salasanat ja muut vastaavat tiedot.

Jos henkilö kieltäytyy antamasta tietoja, häntä voidaan mielivaltaisesti rankaista siten kun rikoslaissa säädetään.


12 §

Takavarikoitavan esineen haltuunottaminen

Poliisihenkilö saa ottaa haltuunsa takavarikoitavan esineen.


13 §

Etsintä

Jos poliisihenkilö niin päättää, voidaan Suomen suurruhtinaskunnan alueella tai muulla sen hallintaan kuuluvalla alueella suorittaa etsintä. Etsinnän aikana löydetyt henkilöt voidaan pidättää tämän lain 1 §:ssa säädetyllä tavalla, ja heidän hallustaan tai muuten etsinnän yhteydessä löytyneet esineet voidaan takavarikoida tämän lain 9 §:ssä säädetyllä tavalla.


14 §

Paikan eristäminen

Poliisihenkilö voi määrätä paikan eristettäväksi.


15 §

Telekuuntelu

Telekuuntelusta ja muusta elektronisesta valvonnasta sekä toiminnasta säädetään erillinen laki.


16 §

Suhteellisuusperiaate

Tässä laissa tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää.


17 §

Valitusoikeus

Jos kansalainen, johon on tässä laissa määrättyjä pakkokeinoja sovellettu, katsoo tullensa kohdelluksi lain vastaisesti, voi hän tehdä asiasta valituksen suurruhtinaskunnan armolliselle oikeuslaitokselle. Jos tällainen valitus tehdään virassa olevan poliisihenkilön toiminnasta, on se aiheeton, koska suurruhtinaallisen oikeustasavallan virkaatekevän poliisihenkilön tieteellis-objektiivisen täsmällinen sisäinen intuitio on virassa erehtymätön.

Mikäli voidaan tieteellis-objektiivisen täsmällisesti käräjäoikeudelle tai muulle oikeusasteelle osoittaa, että virassa oleva poliisihenkilö on virantoimituksessa erehtynyt, on täten paljastunutta valepoliisihenkilöä välittömästi mitä ankarimmin rangaistava siten kun rangaistuskaaressa on poliisihenkilönä luvattomasti esiintymisestä säädetty.

Laki eristeaineasetaistelusta

Yleiset periaatteet

Lain tarkoitus

1 § Tämä laki säätää sellaisista turvallisiksi ja soveliaaksi katsotuista keinoista ja tavoista toteuttaa historiallisten lähitaistelutapojen turvallista mallintamista erinäisiä eristeaineista asemateriaaleina käyttäen.

Lain toimeenpanoala

2 § Suomessa, kuten perustuslaissa säädetään, noudatetaan tätä lakia, mikäli taistelunmallinnustoiminnan tunnusmerkit täyttyvät yhden tai useamman kohdan osalta.

Taistelunmallinnustoiminnan tunnusmerkit

3 § Taistelunmallinnuksessa käytetään historiallista tai pseudohistoriallista vaatetusta tai haarniskointia, joka on tulkittavissa Ruotsin suurvalta-aikaa vanhemmaksi. Aseistuksen valmistukseen on käytetty jotain seuraavista materiaaleista: ilmastointiteippi, viemäröintiputki, lasikuituputki, bambu, solumuovi tai vahvistettu kumiletku. Toiminta on järjestäytynyttä siten, kuten järjestötoiminnasta, tapahtumien järjestämisestä tai viranomaistoiminnasta muualla säädetään. Toimintaan osallistuu valtion virassa toimivia poliisi- tai sotilashenkilöitä.

Käsitteet

4 § Taistelijalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista henkilöä, joka osallistuu eristeaineasetaistelutoimintaan.

5 § Hyökkääjällä tarkoitetaan tässä laissa taistelijaa, joka suorittaa hyökkäyksen jollain aseella tai aseyhdistelmällä kohdetta vastaan.

6 § Kohteella tarkoitetaan tässä laissa taistelijaa, jota vastaan hyökkääjä suorittaa hyökkäyksen jollain aseella tai aseyhdistelmällä.

7 § Kuolleella tarkoitetaan tässä laissa taistelijaa, joka käynnissä olevan taistelutapahtuman aikana on myöhemmin Kuoleminen ja kuolleena oleminen – luvussa määritellyllä tavalla kuollut. Kuolleella ei kuitenkaan koskaan tässä laissa tarkoiteta lääke- tai oikeustieteellisesti kuollutta henkilöä, ellei se ole legendaarista. Legendaarisuudesta säädetään perustuslaissa.

8 § Taistelutapahtumalla tarkoitetaan tässä laissa yksittäistä taistelua, jonka aikana taistelutoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti, ellei sitä turvallisuussyistä väliaikaisesti keskeytetä.

9 § Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa sellaista henkilöä, joka jostain syystä on taistelutapahtuman taistelutoiminta-alueella taistelutoiminnan ollessa käynnissä, mutta ei ole taistelija tai valvoja.

10 § Valvojalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista henkilöä, jonka käynnissä olevan taistelutapahtuman vastuullinen pääjärjestäjä on valtuuttanut ohjaamaan tapahtuman taistelutoimintaa.

Taistelutoiminta

Osumapaikat

11 § Taistelija jaetaan kuuteen osumapaikkaan: päähän, vartaloon, vasempaan käteen, oikeaan käteen, vasempaan jalkaan, sekä oikeaan jalkaan. Osumapaikka pää käsittää ihmisen kaulan ja pään. Osumapaikka vartalo käsittää hartiat hauiksen yläpuolelta ja vartalon pakaroista ja nivusista kaulaan saakka. Osumapaikat vasen ja oikea käsi käsittävät kunkin käden hauiksen yläpäästä sormenpäihin. Osumapaikat vasen ja oikea jalka käsittävät kunkin jalan vartalon pakaroiden ja nivusten alapuolelta varpaiden kärkiin saakka.

Hyökkääminen ja hyökkäysten osuminen

Hyökkäämistavat

12 § Hyökkäämistapoja ovat lyönti, pisto, heitto, sekä laukaiseminen. Käytetty ase rajoittaa sille käytettävissä olevia hyökkäämistapoja. Muita kuin aseelle käytettävissä olevia tapoja ei saa käyttää. Asekohtaiset hyökkäämistavat on määritelty luvussa Aseet ja aseyhdistelmät.

13 § Lyönti ja pisto alkavat soveltuvan lähitaisteluaseen havaittavalla liikkeellä ja loppuvat havaittavaan palauttavaan liikkeeseen. Osuman tulee luvussa Kohde ja hyökkäyksen osuminen määritetyllä tavalla tapahtua tällaisen hyökkäyksen alettua ennen sen loppumista. Jatkuva työntävä liike aseen hyökkäyksen alun havaitun liikkeen aiheuttaman osuman jälkeen on edelleen samaa hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota kyseiseen osumakohtaan. Sahaava tai pumppaava aseen terän liike tämän kuitenkin pysyessä havaittavasti kontaktissa kohteeseen on myös osa alkuperäistä hyökkäystä eikä aiheuta lisävauriota kyseiseen osumakohtaan. Liu’uttaen tehtyä hyökkäys voi yhden näin määritetyn hyökkäyksen aikana osua useampaan kuin yhteen osumakohtaan, jolloin osuma myös kohdistuu niihin kaikkiin.

14 § Heitolla ja laukaisemisella tarkoitetaan tässä laissa kaikkia kantamalta tehtyjä hyökkäyksiä. Heittoaseet heitetään ja erilaisilla jousiaseilla ja sotakoneilla laukaistaan ammuksia. Kummallakin tavalla toteutettu hyökkäys alkaa aseen irtoamisesta lähettäjänsä hallinnasta heiton tai laukaisun voimasta. Onnistunut osuma tapahtuu edellä mainitun aseen teräosan osuessa kohteeseen.

15 § Aseen liu'uttaminen kohteeseen mitään kiinteää rakennetta tai pintaa pitkin on kielletty.

Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen

16 § Hyökkääjä toteuttaa hyökkäyksen käyttämälleen aseelle ominaisella tavalla. Hyökkäykseen käytetyn voiman säätely on aina hyökkääjän vastuulla ja hyökkääjältä edellytetään harkintaa voimankäytössä. Hyökkääjän tulee käyttää sellaisia hyökkäämistapoja, jotka voidaan hyökkäämiseksi havaita. Hyökkääjä ei valvo hyökkäyksistään seuraavien osumien havaitsemista, mutta voi huomauttaa asiallisesti osumia ottamatta jättänyttä taistelijaa skenaarion jälkeen tämän osumien havaitsemisen puutteellisuudesta. Hyökkääjää voidaan huomauttaa skenaarion jälkeen liiallisesta voimankäytöstä. Valvojat voivat poistaa taistelijan tapahtumasta tämän varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä.

17 § Yllättävät tai olosuhteista johtuen vaikeasti havaittavat hyökkäykset tulee toteuttaa poikkeuksellista varovaisuutta noudattaen sekä voimankäytön että hyökkäyksen kohdentamisen osalta, välttäen näin vauriolle erityisen alttiita ruumiinosia kuten jalkoväliä, munuaisia ja takaraivoa.

Kohde ja hyökkäyksen osuminen

18 § Osuma aseen terästä hyväksytyllä hyökkäämistavalla mihinkään osaan taistelijaa aiheuttaa osumapaikasta ja -kerrasta riippuen joko haavoittumisen tai kuoleman.  Hyökkäyksestä aiheutuvan osuman vastaanottaminen ja sen seuraamuksia koskevien sääntöjen noudattaminen on aina kohteen vastuulla. Kohteena oleva taistelija voi skenaarion jälkeen huomauttaa liiallista voimaa hyökkäyksissään käyttävää taistelijaa tämän liiallisesta voimankäytöstä. Osumien tietoinen huomiotta jättäminen mistään syystä ei ole sallittua. Osuman tahaton huomaamattomuus on inhimillistä. Osumien huomiotta jättämisestä voidaan huomauttaa kohteena ollutta taistelijaa skenaarion jälkeen. Vartalosta selvästi irrallaan olevaan vaatekappaleeseen kohdistunutta osumaa ei lasketa osumaksi kohteena olevaan taistelijaan.

Haavoittuminen ja kuoleminen

Haavoittuminen

19 § Osuma mihinkään raajaan aiheuttaa taistelijan haavoittumisen. Kyseistä raajaa ei osuman jälkeen saa enää käyttää. Vahingoittunut käsi on pidettävä selän takana, eikä sillä saa käyttää kilpeä. Vahingoittunut jalka on nostettava ilmaan, eikä sille saa laskea painoa. Vahingoittuneesta kädestä saa siirtää aseen tai kilven terveeseen käteen.

Kuoleminen ja kuolleena oleminen

20 § Osuma vartaloon tai päähän aiheuttaa taistelijan välittömän kuoleman. Toinen osuma jo haavoittuneeseen raajaan aiheuttaa välittömän kuoleman. Molempien käsien tai molempien jalkojen haavoittuminen aiheuttaa kuoleman välittömästi jälkimmäisen käden tai jalan haavoituttua. Toisen jalan ja toisen käden haavoittumisesta tätä vastoin ei aiheudu kuolemaa.

21 § Kuollut taistelija ei saa osallistua taistelutoimintaan, kunnes valvojat toisin määräävät. Kuolleen taistelijan tulee osoittaa olevansa kuollut alla määritetyllä tavalla niin kauan kuin hän on taistelutoimintaan käytetyllä alueella.

22 § Kuolleena oleminen osoitetaan välittömästi kuolemaan johtaneen tapahtuman jälkeen ensisijaisesti kaikilla tai tämän ollessa mahdotonta vähintään yhdellä seuraavista tavoista: 1. ilmoittamalla kuolemasta ääneen, 2. nostamalla ja tämän jälkeen pitämällä vähintään toista kättä pään päällä, tai 3. kääntämällä ja pitämällä aseen terä maata kohden osoitettuna.

23 § Kuolleen taistelijan tulee poistua valvojien kuolleita varten osoittamalle alueelle välttäen aiheuttamasta häiriötä yhä käynnissä olevalle taistelutoiminnalle. Poistuminen tulee tehdä taistelun niin salliessa viivyttelemättä, mutta kuitenkin välttäen muita taisteluun osallistuvia, yhä oletettavasti elossa olevia taistelijoita.

24 § Mikäli poistuminen taistelutoiminnan välittömästä läheisyydestä ei kuolemisen jälkeen edellä mainitulla tavalla onnistu, on taistelijan hakeuduttava esteeksi soveltuvan maastonkohdan kuten muurin, kiven tai puun viereen, sekä istuttava alas tai mentävä polvelle osoittaen samalla edellä määritetyllä tavalla olevansa kuollut, kunnes tilanne sallii poistumisen sääntöjä noudattaen.

25 § Kysyttäessä tai oletettavasti eläviä taistelijoita kohdattaessa kuolleen taistelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava olevansa kuollut. Kuolleen teeskenteleminen tahallisesti ei ole sallittua.

Puolustautuminen

Toiminnallinen - kilven käyttäminen

26 § Kilpi on muista puolustusvälineistä poikkeava aktiivinen puolustusväline, joka tulee erikseen sellaisena tähän tarkoitukseen hyväksyttää. Kädellä ei samanaikaisesti saa käyttää sekä kilpeä että asetta. Kilpeä voi käyttää vain yhdellä tai kahdella haavoittumattomalla kädellä. Näin käytettynä osuma kilpeen ei koskaan aiheuta luvussa Haavoittuminen ja kuoleminen kuvattuja seuraamuksia ellei asesäännössä erikseen niin määrätä. Tämä kilven suojaamiskyky on pysyvä ja siihen kohdistuneiden osumien määrästä riippumaton. Haavoittuneessa kädessä tai muussa osumapaikassa kuin kädessä pidettyyn kilpeen osuneet osumat lasketaan kuolemaksi.

Passiivinen haarniskan käyttäminen

27 § Haarniska suojaa kussakin osumapaikassa yhdeltä luvussa Hyökkääjä ja hyökkäyksen toteuttaminen määritellyllä tavalla saadulta osumalta, mikäli osuma kohdistuu vain haarniskaan. Suojaamattomaan osumapaikkaan kohdistuvaan osumaan haarniska ei vaikuta. Skenaarion aikana tällä tavoin menetetty haarniskan suojaava vaikutus palautuu vasta taistelijan kuoltua.

Kontakti

Taistelijoiden välinen kontakti

28 § Kehokontakti taistelijoiden välillä on sallittu. Tarkoituksellinen toiseen taistelijaan tarrautuminen, tämän töniminen, lyöminen muulla kuin tarkastetulla lyömäaseella, sitominen, tämän kanssa painiminen tai muun kontaktitaistelumenetelmän käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä.

Aseilla toteutettu kontakti

29 § Kilpien ja muiden aseiden työntäminen on sallittua aseita käyttäen. Aseen varrella ei saa lyödä muita taistelijoita, eikä asetta saa käyttää painimiseen tai muuhun vääntämiseen.

Vastustajan aseeseen tarttuminen

30 § Vastustajan eli toisen taistelijan aseeseen tarttuminen on sallittua aseen varresta tai kahvasta, ei milloinkaan sen terästä. Mikäli tartuntatilanne aiheuttaa vaaraa kenellekään tai edellisessä kohdassa mainittua lyömistä, painia, tai vääntämistä, on vastustajan aseesta päästettävä irti.

Kilpikontakti

31 § Kilpeä saa käyttää kontaktin ottamiseen toisiin taistelijoihin, sekä näiden työntämiseen. Kilvellä ei saa lyödä eikä kaataa muita taistelijoita. Hallitsematon ryntäily ja muiden taistelijoiden kaatamisen yrittäminen on kielletty. Kilpeä käyttävä taistelija on vastuussa käyttämästään voimasta, ja häntä voidaan huomauttaa liiallisesta voimankäytöstä skenaarion jälkeen. Taistelijan varoituksesta huolimatta jatkuvasta liiallisesta voimankäytöstä voivat valvojat poistaa hänet tapahtumasta.

32 § Tarkoituksellinen toisen taistelijan kilpeen tarttuminen, siitä vetäminen ja sen vääntäminen on kielletty.

Turvallisuus ja valvonta taistelutoiminnan aikana

Taistelutapahtuman aloittaminen ja lopettaminen

33 § Valvojat aloittavat ja lopettavat jokaisen taistelutapahtuman selvillä ja taistelijoille ennen taistelutoiminnan alkamista selvästi ohjeistetuilla merkeillä.

Seis ja Jatkuu – komennot

34 § Seis-komennon tarkoituksena on purkaa taistelutoiminnan aikaiset vaaratilanteet ja estää osallisten hengelle tai terveydelle aiheutuvat vauriot. Jokaisen taistelutoimintaan valvojana tai taistelijana osallistuvan tulee tällaisen vaaratilanteen havaitessaan huutaa Seis ja toimia tätä alla säädetyn mukaisesti. Seis-komennon käytössä tulee harjoittaa harkintaa.

35 § Seis-komento keskeyttää välittömästi kaiken taistelutoiminnan. Komennon kuullessaan taistelijan on välittömästi lopetettava kaikki liike, tämän jälkeen toistettava Seis-komento ja käytävä polvelle odottamaan taistelun jatkumista.

Näin toteutetun tauon aikana on luvussa Kuoleminen ja kuolleena oleminen määritetyllä tavalla kuolleiden taistelijoiden poistuttava taistelutoiminta-alueelta. Elossa olevien taistelijoiden tulee välttää liikkumista sijoiltaan polvelle käyntiä lukuun ottamatta.

36 § Taistelutoiminta jatkuu vasta, kun valvojat ovat selvittäneet Seis –komennon syyn ja ratkaisseet sen aiheuttaneen vaaratilanteen tai todenneet vaaratilanteen muuten ratkaistuksi. Valvojat käynnistävät taistelutoiminnan Jatkuu-komennolla. Taistelijan tulee toistaa Jatkuu-komento ennen taistelutoiminnan jatkamista.

37 § Seis- ja Jatkuu – komentojen antamiseen voivat valvojat käyttää sellaisia merkinantovälineitä, jotka on ennen taistelutoiminnan alkamista taistelijoille selvästi ohjeistettu. Tällä tavoin annettuihin merkkeihin taistelijat suhtautuvat samalla tavalla kuin Seis- ja Jatkuu – komentoihinkin.

38 § Seis-komennon minkäänlainen käyttö muulla kuin edellä kuvaillulla tavalla on ehdottomasti kielletty.

Loukkaantumiset ja henkilövauriot

39 § Taistelijoiden tulee välttää taistelemasta selvästi loukkaantuneiden henkilöiden läheisyydessä. Loukkaantuneita tulee aina tarvittaessa auttaa ensiapupisteelle riippumatta pelillisistä tapahtumista tai tekijöistä.

Valvojien tehtävät ja laillisuusvalvonta

40 § Valvojat vastaavat taistelutoiminnan turvallisuudesta. Valvoja voi keskeyttää taistelutapahtuman, mikäli osallistujien turvallisuus sitä edellyttää. Valvoja voi huomauttaa yksittäistä taistelijaa tämän vaarantavasta käytöksestä tai tämän liiallisesta voimankäytöstä, sekä poistaa sellaisen taistelijan, jota on jo huomautettu ja joka tästä huolimatta asettaa toistuvasti muiden turvallisuuden tieten tahtoen vaaralle alttiiksi, taistelutapahtuman ajaksi tai erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa käynnissä olevasta tapahtumasta.

41 § Mikäli taistelijan toiminta rikkoo muita maan lakeja, tulee valvojien ilmoittaa tällaisesta laittomasta toiminnasta asiaankuuluville viranomaisille.

Aseet ja asejärjestelmät

Aseita koskevat yleiset säännöt

Aseiden hyväksyminen käyttöön

42 § Kaikki eristeaineasetaistelutapahtumassa käytettävät aseet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt aseet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa aseen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin asetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Aseiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

43 § Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaiken tyyppisiä aseita joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai kyseessä olevien aseiden tapahtumaan soveltuvuuden  tai soveltumattomuuden perusteella.

Vaurioituneet aseet

44 § Vaurioitunutta asetta ei saa käyttää. Kesken taistelutapahtuman vaurioituvan aseen käyttö on välittömästi lopetettava, eikä asetta saa enää käyttää taistelutapahtuman kestäessä. Tapahtuman aikana vaurioitunut ja tämän jälkeen korjattu ase on hyväksytettävä uudelleen ennen sen uudelleen käyttöönottoa.

Aseiden jaottelu

45 § Aseet jaetaan seuraaviin ryhmiin: lähitaisteluaseet, pitkän kantaman aseet ja sotakoneet. Kutakin ryhmää sitovat omat toiminnalliset, turvallisuus- ja rakennesääntönsä.

Aseita koskevat materiaalikäsitteet

46 § Asesäännöissä on aseissa käytettävät pehmustemateriaalivahvuudet määritetty solumuovin ja vaahtomuovin perusteella. Muita vastaavia materiaaleja voidaan aseen pehmustamiseen käyttää edellyttäen, että ase täyttää mallimateriaaleja käyttäen asetetun suojaavuusarvon.

Lähitaisteluaseet

Lähitaisteluaseiden käyttö ja yleiset säädökset

47 § Lähitaisteluaseella tarkoitetaan kädessä tai käsissä pidettävää lyömä-, pisto- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäasetta. Hyväksyttävä lähitaisteluase perustuu aina johonkin historialliseen asemalliin ellei tätä asemallia erikseen ole vaikean mallinnettavuuden, vaarallisuuden tai muun vastaavan perusteen takia kielletty. Kiellettyjä aseita ovat sauvat, sekä pienet heittoaseet kuten tikarit ja heittotähdet.

48 § Lähitaisteluaseen lyömäterä on pehmustettava vähintään 23 mm paksuisella solumuovilla. Sellaiset osat asetta, joilla ei tarkoituksellisesti lyödä mutta jotka saattavat silti vahingossa osua kohteeseen, on pehmustettava vähintään 15 mm paksuisella solumuovilla.

49 § Lähitaisteluaseen pistokärki tulee rakentaa siten, että runkoputki on tulpattu ja tulpan päällä on vaahtomuovipehmuste. Tämän pehmusteen runkokiinnitys on tuettava siten, ettei se pistettäessä voi taittua sivuun. Pistokärjen saa teipata siten, että se säilyy pehmeänä ja piston suunnassa joustavana ja muotoonsa piston jälkeen palautuvana.

50 § Lateksiaseita ei saa käyttää.

Keihäät

51 § Keihäs on pistoase. Keihään varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Keihään pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja leveä vaahtomuovipehmuste. Keihään varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta. 

52 § Keihään varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 3 m kokonaispituuden ylittävissä aseissa ulkohalkaisijaltaan 25 mm vahvuista lasikuituputkea. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta.

Ketjuaseet

53 § Ketjuase on lyömäase. Ketjuaseeksi katsotaan sellainen ase, jossa terä on liitetty varteen ketjua vastaavalla joustavalla liittimellä. Ainoita sallittuja ketjuaseita ovat yhdellä kädellä käytettävät varstat. Varstan suurin mahdollinen pituus saa olla enintään 1 m. Terää ja vartta yhdistävä ketju saa olla enintään 20 cm pitkä. Ketju on pehmustettava siten, että siitä ei aiheudu kuristumis- tai kiilautumisvaaraa. Terässä ei saa olla salibandypalloa painavampaa tai terävämpää esinettä.

Salibandypalloista säädetään erikseen urheilukaaressa.

Kirveet ja nuijat

54 § Kirveet ja nuijat ovat lyömäaseita. Niissä on selvästi eritelty lyömäterä ja varsi. Varrella ei saa lyödä, eikä sillä aiheutettu osuma aiheuta vahinkoa. Lyömäterässä ja sen välittömässä läheisyydessä, aseen varren päässä tulee aina olla vähintään 50 mm vaahtomuovia tai 30 mm solumuovia. Aseessa tulee aina olla vähintään 50 mm pitkä vaahtomuovipehmusteinen pistokärki, mutta mikäli tällaista asetta käytetään myös pistoaseena, on pistokärjen oltava vähintään 120 mm pitkä. Aseen runko on muutenkin pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta. Pitkä kirves tai nuija on varsiase ja se tulee rakentaa varsiaseita koskevien sääntöjen mukaisesti.

Miekat

55 § Miekka on lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Miekan terä kiertää enintään kahta puolta runkoputkea kahvasta tai väistimestä pistokärkeen, joka sekin on terää. Oman miekan terästä voi pitää toisella kädellä kiinni. Miekassa tulee olla vaahtomuovinen pistokärki. Kokonaispituudeltaan alle 110 cm pitkän miekan pistokärjen vaahtomuovin pituus tulee olla vähintään 8 cm. 110 cm pitkän tai tätä pidemmän miekan pistokärjen vaahtomuovin tulee olla vähintään 12 cm pitkä. Miekan väistin voi olla kättä suojaavan kupin muotoinen. Tällaisen suojuksen tulee olla riittävän jäykkä ja tukeva, jotta se oikeasti suojaa käyttäjän kämmentä. Väistimessä tai kahvassa ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.

Varsiaseet

56 § Varsiase on lyömä- tai lyömä- ja pistoyhdistelmäase. Varsiaseen suurin sallittu pituus on 230 cm. Varsiaseen varren tulee turvallisuussyistä joustaa piston voimaa heikentävällä tavalla, muttei niin paljon, että asetta voidaan käyttää epäsuorasti suojarakenteen tai -välineen reunan yli joustaen pistämällä. Varsiaseen tulee säännöissä esitettyjen rajoitusten ohella oltava mahdollisimman kevyt.

57 § Varsiaseen pistokärjessä on oltava vähintään 150 mm pitkä ja leveä vaahtomuovipehmuste. Varsiaseen terässä on oltava pehmusteena vähintään 75 mm vaahtomuovia ja 15 mm solumuovia, tai 50 mm vaahtomuovia ja 45 solumuovia. Vaahtomuoviterän päällä saa olla tukena jäykempää pehmustetta, mikäli siinä ei ole teräviä tai muuten vaarallisia osia. Varsiaseen varsi on pehmustettava vähintään 15 mm paksulla solumuovikerroksella muualta, paitsi kahvan kohdalta. Kahva saa olla enintään puolet koko aseen pituudesta.

58 § Kaikki varsiaseen terät tulee erivärisiä teippejä käyttäen teipata selvästi varresta erottuviksi. Mikäli aseelle on ominaista lyönti- ja pistoterän yhtenäisyys, on tämä tehtävä samalla tavalla selväksi.

59 § Varsiaseen varsimateriaalina saa käyttää ulkohalkaisijaltaan 50 mm vahvuista PVC-putkea, kahta sisäkkäistä yhteen liimattua ja päistä tulpattua muuta putkea, ulkohalkaisijaltaan 20 mm vahvuista lasikuituputkea, tai 180 cm kokonaispituuden ylittävissä aseissa halkaisijaltaan vähintään 30 mm ja enintään 50 mm bambua. Lasikuituputki on aina tulpattava poikkeuksellisella huolellisuudella molemmista päistä sekä suojattava teipillä koko varren pituudelta. Bambu on suojattava teipillä koko varren pituudelta, mikäli se on pääasiallinen, uloin varsi. Bambua voidaan käyttää myös toisen varsimateriaalin sisällä sisempänä runkoputkena. Kaikki bambua sisältävät aseet on tarkastutettava pääasetarkastajalla.

Pitkän kantaman aseet

60 § Pitkän kantaman aseilla tarkoitetaan kaikkia aseita, joiden vaurioittava osa eli ammus irtoaa hyökkääjän otteesta ennen osumaa asetta oikein käytettäessä. Heittoaseet käsittävät sellaiset aseet, joissa on ammus heitetään käsivoimin, minkä takia niiden hyökkäystapa on heitto. Muut pitkän kantaman aseet käsittävät voimaa ammukseen tuottavan aseen ja itse ammuksen. Näiden aseiden hyökkäystapa on laukaiseminen.

61 § Pitkän kantaman aseita ovat kaikki jouset ja niistä ammuttavat nuolet, varsijouset ja niistä ammuttavat vasamat, sekä heittokeihäät ja muut heittoaseet.

Pitkän kantaman aseiden käyttö

62 § Alla määritetyt pitkän kantaman aseet on lähtökohtaisesti sallittu käytettäväksi eristeaineasetaistelussa. Tarkastuksessa hyväksyttyä asetta, oli se sitten heittoase tai aseen ja ammuksen yhdistelmä, ei saa taistelutapahtuman aikana ottaa käyttöön kukaan muu, kuin sitä kohtauksen alussa hallussaan pitänyt taistelija. Muut osallistujat saavat poistaa ammukset ja heittoaseet taistelun tieltä ja toimittaa ne tätä varta vasten osoitettuun keräyspisteeseen.

63 § Toisen osallistujan heittoaseita ja ammuksia ei saa tarkoituksellisesti piilottaa.

64 § Pitkän kantaman aseiden ammuksia ei saa käyttää kahta kertaa saman taistelutapahtuman aikana. Yksittäisen, yhtäkestoisen taistelutapahtuman aikana käytetyt pitkän kantaman aseet ja niiden ammukset on käyttäjän itse tarkistettava vaurioiden varalta ennen uudelleen käyttöönottamista. 

65 § Jokainen taistelutapahtuman aikana vaurioitunut ja sittemmin korjattu heittoase ja ammus on ennen sen uudelleen käyttöönottamista tarkastutettava pitkän kantaman aseista vastaavalla tarkastajalla.

66 § Pitkän kantaman aseiden käytössä tulee noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja harkintaa voimankäytössä ja hyökkäyksissä. Ammuksia käyttävän aseen täyttä voimaa ei saa käyttää laukaistaessa kohti alle viiden metrin päässä olevia kohteita. Ammusten kimmokkeita tulee välttää edellä mainitun harkinnan mukaisesti.

Heittoaseet

67 § Heittoaseen tulee olla kauttaaltaan pehmustettu. Siinä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia tai muotoja. Heittoaseen tulee painonsa puolesta olla turvallinen ihmistä kohti heitettynä. Heittoaseen tulee olla selvästi sellaiseksi havaittavan kokoinen.

68 § Heittoveitset ja –tähdet on eritoten kielletty, elleivät ne erikseen arvioiden ole legendaarisia. Legendaarisuusarvioinnin suorittaa tapahtuman pääjärjestäjän valtuuttama valtio-oikeuden asiantuntija.

69 § Mikäli heittoaseen runko on kova, on sen täytettävä myös oman tyyppinsä lähitaisteluaseita sitovat säännöt. Tällöin asetta voidaan käyttää myös lähitaisteluaseena. Rungoltaan pehmyttä heittoasetta voi käyttää lähitaistelussa, ellei tarkastaja sitä erikseen kiellä.

70 § Heittokeihäiden tulee olla kokonaispituudeltaan vähintään yhden metrin mittaisia.

Jouset

71 § Jouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan nuolia, jotka ovat jousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse jousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä nuolia. Jousen suurin sallittu laukaisuvoima määritetään vetolujuutena, jolla tarkoitetaan sitä painoa, joka vaaditaan jousen jänteen jännittämiseen jousella ammuttavan nuolen pituudelle. Suurin sallittu vetolujuus on 25 paunaa (so. 25 lb l. ≈ 11.34 kg).

Varsijouset

72 § Varsijouset ovat laukaisuun käytettäviä pitkän kantaman aseita. Niillä ammutaan vasamia, jotka ovat varsijousien hyökkäysten vaurioittava osa. Itse varsijousi ei voi aiheuttaa vauriota, eikä sitä saa käyttää minkäänlaisena aseena ilman hyväksyttyjä vasamia. Varsijousen suurin sallittu laukaisuvoima ilmoitetaan paunasentteinä seuraavan laskukaavan mukaisesti:

kaaren jäykkyys maksimivetopituudessa (paunoina, lb) × enimmäisvetopituus (sentteinä, cm)

73 § Varsijousen suurin sallittu paunasenttimäärä on 1500 lbcm.

Nuolet ja vasamat

74 § Nuolia ja vasamia saa käyttää niille soveltuvien aseiden ammuksina. Ammuksen vaurioittava osa on sen kärki ja hyökkäys liikkeensä kannalta pisto. Kimmokkeet eivät aiheuta vauriota. Ammuksen tulee olla etupainoinen ja turvallinen ja lentoradaltaan oletettava. Ammus tulee testata ampumalla sillä sen käyttäjää sääntöjen määräämällä tavalla lähietäisyydeltä.

75 § Ammuksen kärki tulee rakentaa siten, ettei siinä ole ollenkaan terävää kärkeä. Varsi tulee eristää kärjestä kiinteällä, tylpällä tapilla siten, ettei varsi missään olosuhteissa, missään määrin läpäise kärjen pehmustetta. Kärjen pehmusteessa tulee olla vähintään 50 mm paksu vaahtomuovikerros ja tämän alla 20 mm paksu solumuovikerros. Ammuksen kärjen tulee olla halkaisijaltaan vähintään 50 mm leveä, eikä sen tule missään olosuhteissa mahtua ihmisen silmäkuoppaan. Kärjessä ei saa olla mitään teräviä tai muuten vaarallisia osia, eikä sen kiinnitykseen käytetty teippi saa terän kokoon painautuessa tulla kontaktiin varsinaisen osumapinnan kanssa. Kärki ei saa nuolen pituussuunnassa katsottuna sivuun kääntyä painuessaan kasaan.

76 § Ammuksen varren tulee olla kokonaisuudessaan teipattu, mikäli varsi on valmistettu säröytyvästä materiaalista. Teippauksen tulee estää sälöjen irtoaminen ammuksen hajotessa. Ammus tulee merkitä varteen kärjen taakse käyttäjän edustaman ryhmän värikoodilla. Tämän merkinnän taakse voi laittaa henkilökohtaisen merkinnän. Ammuksen tulee olla sulitettu vähintään kahdella, mutta suositellusti kolmella sulalla. Ammuksen kärkeä vastakkaisessa päässä tulee olla nokkisuoja. Nokkisuojan tulee käsittää kuminen tappi varren päässä ja tätä ympäröivä solumuovikaistale.

Sotakoneet

77 § Sotakoneet arvioidaan aina erikseen ja yksittäin. Järjestäjille tulee ilmoittaa sotakoneen käyttämisestä ennen tapahtuman alkamista, ja täten ilmoitettu sotakone pitää olla arvioitavissa hyvissä ajoin, päivänä ennen taistelutoiminnan alkamista. Sotakoneen hyväksymisestä päättää tapahtuman pääjärjestäjä tai hänen tähän tehtävään asettamansa henkilö.

78 § Sotakone on syytä rakentaa siten, että sen suurin laukaisuvoima on harkinnan mukaisesti säädettävissä tapahtuman aikana. Sotakoneen salliminen edellyttää itse koneen, sen ammusten ja miehistön arvioimista riittävän turvallisiksi eristeaineasetaistelutapahtumaan.

79 § Osuma taistelijaan tai mihinkään tämän varustukseen sotakoneen sellaisesta ammuksesta, joka on liikkeessä kyseisen sotakoneen tuottamalla voimalla, aiheuttaa välittömän kuoleman riippumatta milloinkaan osumapaikka-, kilpi-, tai haarniskasäännöistä.

80 § Sotakoneet ja niitä koskevat säännöt tulee niiden poikkeuksellisen luonteen takia tehdä tunnetuiksi tapahtuman alkaessa osallistujille.

Puolustusvälineet

Puolustusvälineiden määrittely

81 § Puolustusvälineillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia varusteita, jotka toimivat luvussa Puolustautuminen esitetyllä tavalla luvussa Haavoittuminen ja kuoleminen  esitettyjä osumia estävästi tai heikentävästi.

Puolustusvälineiden hyväksyminen käyttöön

82 § Kaikki tapahtumassa käytettävät puolustusvälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa puolustusvälineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin puolustusvälinetyypilleen asetetut rakennevaatimukset. Puolustusvälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

Kilvet

83 § Kilpi on sallittu puolustusväline. Kilven käyttöä koskevat toiminnalliset säännöt on käsitelty luvussa Puolustautuminen.

84 § Kilven tulee olla etupinnastaan pehmustettu vähintään 8 mm paksulla solumuovilla ja pinnoitettu kankaalla tai teipillä. Kilven koko reuna tulee olla pehmustettu kumitoppauksella ja tämän päälle kiinnitetyllä vähintään 15 mm paksulla solumuovilla. Kilvessä ei saa olla teräviä tai muuten vaarallisia osia.

Haarniskat

Haarniskojen yleiset piirteet ja säädökset

85 § Haarniska suojaa luvussa Puolustautuminen määritetyllä tavalla haavoittumiselta ja kuolemalta. Haarniskan tulee olla valmistettu eristeaineasetaistelutapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen perusteella hyväksyttävillä tavoilla ja täten saatavissa olevilla materiaaleilla. Täten määritellysti arveluttavien haarniskojen käytöstä tulee ottaa yhteyttä tapahtuman järjestäjiin ennen tapahtuman alkamista.

86 § Historiallisteknologiseen viitekehykseen sopimattomien materiaalien käyttö on sallittua vain, jos näiden materiaalien käyttö on verrattain vähäistä ja rajautuu haarniskan sidoskomponentteihin tai jos näistä materiaaleista valmistetut haarniskan osat vastaavat niin ulkonäöltään, painoltaan kuin vahvuudeltaan edellä mainitun viitekehyksen mukaisesti valmistettuja samanlaisia haarniskan osia.

87 § Haarniska ei saa olla tarpeettoman terävä tai kulmikas. Kaikki haarniskan kappaleiden reunat ja kulmat tulee hioa mahdollisimman pyöreiksi ja tylpiksi. Haarniska ei saa vaurioittaa käyttäjäänsä tai muita henkilöitä.

Haarniskatyypit ja niitä koskevat säädökset

88 § Eristeaineasetaistelutapahtuman historialliseen viitekehykseen hyväksyttyjä haarniskatyyppejä ovat rengaspanssari, nahkapanssari, levypanssari, sekä kangaspanssari. Päätä suojaavan kypärän säännöt ovat edellä mainittuihin haarniskatyyppeihin verrattuna poikkeukselliset ja niitä käsitellään täten erikseen alla.

Rengaspanssarit

89 § Rengaspanssari on yhteen kudotuista, niitatuista ja taotuista tai niittaamattomista renkaista valmistettu haarniska. Renkaiden tulee olla metallia. Neljä yhteen – kudoksessa langan halkaisijan suhde siitä tehdyn lenkin sisähalkaisijaan tulee olla 4/25. Muissa kuteissa haarniskan tulee olla läpäisemättömyydeltään tätä vastaava tai tiiviimpi sekä rakenteeltaan yhtä kestävä.

Nahkapanssarit

90 § Nahkapanssari on nahasta valmistettu suojus. Nahkapanssarin tulee olla joko vähintään 3 mm paksua, muotoon keittämällä tai muuten kovetettua nahkaa, tai vaihtoehtoisesti vähintään 6 mm paksua pehmyttä kerrostettua tai kerrostamatonta nahkaa. Kovetetun nahan tulee pysyä muodossa ilman tukea ja vastustaa vääntämistä.

Levypanssarit

91 § Levypanssari on valmistettu metallista. Levypanssarin osan tulee olla paksuudeltaan vähintään 1 mm, mikäli se on yhtenäistä muotoon pakotettua osaa tai useita mutta päällekkäisiä osia. Muuhun materiaaliin liitetyistä toisistaan erillisistä osista valmistetun haarniskan metalliosien paksuus tulee olla vähintään 1,5 mm.

Kangaspanssarit

92 § Kangaspanssari on yllä säädetyn mukaisesta luonnonkankaasta valmistettu, pehmustettu haarniska. Haarniskan sisäpehmikkeenä voi olla näin säädetyn mukaisia luonnonmateriaaleja, muitakin kuin kankaita. Kangaspanssarin erilliset kerrokset ja pehmusteet tulee tikata kiinni soveliaan kokoisiksi segmenteiksi. Päällekkäisistä kangaskerroksista valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 10 mm. Välipehmustein valmistetun kangaspanssarin vähimmäispaksuus tulee kokoon painettuna olla vähintään 15 mm.

Kypärät

93 § Kypärän on joko täytettävä yleiset panssarivaatimukset, tai suojattava toistuvasti käyttäjänsä päätä oikeilta iskuvammoilta menettämättä rakenteellista vahvuuttaan, tällainen kypärä saa edellä mainitusta poiketen olla valmistettu viitekehykseen soveltumattomista materiaaleista. Tällöin kypärän sisällä tulee olla käyttäjän pään ja kovan kuorirakenteen erottava pehmuste- tai kannattelukerros. Tämä kerros voi olla kiinteä osa kypärää tai erillinen pehmuste.

94 § Kypärässä ei saa olla sellaisia kovia ulokkeita, jotka voivat tarttua mihinkään kiinni ja näin aiheuttaa minkäänlaista vaaraa käyttäjällä tai muille. Vastaavasti kypärän leukaremmi ei saa rakenteeltaan olla sellainen, että se missään tilanteessa voi aiheuttaa tukehtumisvaaran.

95 § Eristeaineasetaistelutapahtuman historiallisteknologiseen viitekehyksen vastaiset kypärät tulee haarniskan pelillisen suojavaikutuksen saamiseksi naamioida maalaamalla, peittämällä tai muulla soveltuvalla tavalla, ellei kypärää erikseen arvioida legendaariseksi.

Muita välineitä koskevat säännöt

Viestintävälineet

96 § Tapahtuman järjestäjillä on oikeus hyväksyä tai hylätä kaikentyyppisiä viestintävälineitä joko niiden historiallisten esikuvien, niiden puutteen tai tapahtumaan soveltuvuuden perusteella. Taistelijat eivät saa  käyttää mitään elektronisia välineitä tai laitteita taistelutoimintaan vaikuttavalla tavalla.

97 § Kaikki tapahtumassa käytettävät viestintävälineet on hyväksyttävä tähän tehtävään erityisesti nimetyillä tarkastajilla. Hyväksytyt viestintävälineet tulee merkitä sellaisella tavalla, joka on toiminnan aikana havaittavissa. Tarkastajat voivat kieltää vaaralliseksi arvioimansa välineen, vaikka se kirjaimellisesti katsottuna täyttäisikin viestintävälinetyypilleen asetetut historialliset ja rakennevaatimukset. Viestintävälineiden hyväksymiseen liittyvissä kysymyksissä lopullinen, tapahtuman ajan kestävä, päätösvalta on tapahtuman pääjärjestäjän nimeämällä päätarkastajalla.

Rikosvastuu

98 § Tässä laissa säädettyjen lainpykälien rikkomisesta seuraa rikos- ja rangaistuskaaressa erikseen määritelty julkinen häpeärangaistus. Raskauttavien asianhaarojen vallitessa, tai lainrikkojan ollessa poliisi- tai sotilasviranomainen tulee myös soveltaa edellä mainitun kaaren kansalaisluottamuksen menettämistä koskevia säädöksiä.

99 § Viittätoista vuotta nuoremmat luonnolliset kansalaiset on vapautettu tämän lain edellyttämästä rikosvastuusta. Luonnollisesta kansalaisuudesta säädetään muualla.

Lain toimeenpaneminen

100 § Tämä laki astuu voimaan välittömästi, kuitenkin niin, että eristeaineasetaistelutoimintaa harjoittavien laillisten yritysten, yhdistysten tai yhteenliittymien säännöstön ajantasaistamiseen myönnetään erillisellä valtioneuvostosta kirjallisesti anottavalla luvalla vähintään vuoden ja enintään neljän vuoden siirtymäaika lain voimaantulopäivästä.

Ulkomaalaislaki

Me Suomen Suurruhtinas, oman kätemme kautta koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas sekä kaikkien suomalais-ugrilaisten kansojen valo, Uralien emiiri, Sveeain, Jööttein secä Vendein Cuningas, Pyhän Maarian Jerusalemin Saksalaisen Talon Veljien suurmestari ja Itävallan, Böömin sekä Koblenzin kamarikuntien hallitsija, ym. ym. ym. teemme tiettäväksi tämän lain Suomen ulkomaalaisväestön asianmukaisesta kohtelusta.


1 luku

Yleisiä määräyksiä


1 §

Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan korkein tehtävä on sen kansalaisten suojeleminen. Tästä syystä on oikeustasavallan ulkomaalaislain oltava ankara ja ehdoton. Lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, jolla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolella, sekä sellaista henkilöä, jonka vanhemmat, isovanhemmat tai aikaisemmat esi-isät ovat syntyjään kotoisin Suomen ulkopuolelta.


2 §

Minkäänlaista erityiskohtelua ei sallita. Jokaista maahanmuuttajaa on käsiteltävä ulkomaalaislain armollisten pykälien mukaan, siitä huolimatta kuinka kauan hän on Suomessa asunut tai ovatko jo hänen vanhempansa tai esivanhempansa asuneet Suomessa. Suomen ulkopuolelta alunperinkin kotoisin olevat ihmiset edustavat suomalaisuudelle vierasta ainesta, joka uhkaa jo olemassaolollaan Suomen kansaa, kulttuuria sekä oikeusvaltiota. Tästä syystä myös maahanmuuttajien jälkeläiset, vaikka he olisivat Suomessa syntyneet, katsotaan tätä lakia sovellettaessa maahanmuuttajiksi eli ulkomaalaisiksi.


2 luku

Suomen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioiminen


1 §

Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansanruumiin eheyden vartioimiseksi on tärkeää, että armollista ulkomaalaislakia sovelletaan asiankuuluvalla ankaruudella ja armottomuudella.


2 §

Armollista lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia tule kunnioittaa enempää kuin on välttämätöntä.


3 §

Ulkomaalaisen iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus. Tutkimuksen suorittaa poliisihenkilö, joka määrittelee ulkomaalaisen iän tieteellis-objektiivisesti silmämääräisellä arvioinnilla.

Jos muut henkilötiedot ovat puutteellisia, tai poliisihenkilö ne puutteellisiksi katsoo, voi hän määrätä ulkomaalaiselle uudet henkilötiedot käyttäen sisäistä intuitiota, joka on jokaisella Suomen oikeustasavallan poliisihenkilöllä tieteellis-objektiivisen täsmällinen.


4 §

Suomen suurruhtinas on armollisesti suonut, että Suomen oikeustasavallan hallitusalamaisilla on tiettyjä ihmisoikeuksia, ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä. Nämä ihmisoikeudet on säädetty suojelemaan Suomen oikeustasavallan hallintoalamaisia, ei ulkomaalaisia. Tästä syystä perustuslaissa armollisesti säädetyt ihmisoikeudet koskevat ulkomaalaisia vain rajoitetusti, ja niiden soveltuvuudesta voi poliisihenkilö tahi muu virkamies päättää tapauskohtaisesti.


3 luku

Soveltamisala ja rangaistukset


1 §

Jokainen Suomen kansalainen on ulkomaalainen.

Kuten perustuslaissa määrätään, on Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan lainsäädäntö tieteellis-rationaalista, objektiivista ja puolueetonta.

Tiede katsoo, että nykyihminen (homo sapiens) on kehittynyt Afrikassa ja levinnyt sieltä muualle maapallolle. Kaikki Suomen suuriruhtinaallisen oikeustasavallan asukkaat ovat joko tulleet Suomeen sen ulkopuolelta, tai heidän esi-isänsä ovat Suomeen näin tulleet. Tästä syystä jokainen Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan kansalainen on 1 luvun 1 ja 2 armollisen pykälän nojalla tässä laissa tarkoitettu ulkomaalainen. Armollinen 2 § ei salli itseään kantaväestönä pitäville mitään erioikeuksia tai -vapauksia tämän lain soveltamisesta.

Samoin jokainen muu henkilö, joka Suomen oikeustasavallassa tavataan, on ulkomaalainen. Ulkomaalaislain armollisia pykäliä voidaan täten soveltaa jokaiseen Suomen oikeustasavallassa oleskelevaan henkilöön.


2 §

Maasta karkottaminen

Jos ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan korkeassa tuomiolaitoksessa tuomittu rangaistukseen tai jätetty rangaistukseen tuomitsematta; tai jos poliisihenkilö on hänet kiinniottanut, pidättänyt tai vanginnut tahi ollut näin tekemättä; tai jos poliisihenkilö tai muu virkamies on ulkomaalaisen tavannut tai ollut tapaamatta; tai jos ulkomaalainen oleskelee Suomen oikeustasavallan alueella tai muualla; voidaan hänet tämän lain nojalla karkottaa maasta.

Jos karkotettava ulkomaalainen on jonkin toisen valtion kansalainen, on hänet siihen valtioon karkotettava. Jos karkotettava ulkomaalainen on Suomen oikeustasavallan hallitusalamainen, mutta on jossakin toisessa valtiossa syntynyt, on hänen synnyinmaahansa karkotettava.

Jos karkotettava ulkomaalainen on syntynyt Suomen oikeustasavallassa, on oikeustasavallan sukututkimuslaitoksen hänen alkuperänsä selvitettävä, ja hänet on siihen maahan karkotettava.

Mikäli karkotettavalle ulkomaalaiselle ei ole mahdollista määrittää Suomen oikeustasavallan ulkopuolista kotimaata, on hänet karkotettava satunnaisesti valittuun maahan.


3 §

Karkotuskielto

Ketään ei saa käännyttää tai karkottaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Kuten Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan perustuslaissa on armollisesti säädetty, vain tieteellis-rationaalinen, objektiivinen ja puolueeton lainsäädäntötyö takaa hallitusalamaisen ihmisarvon ja suojaa häntä kidutukselta sekä vainolta. Muiden valtioiden lainsäädäntö ei ole tieteellis-rationaalista suurruhtinaallista kaitselmusta, vaan pelkkää mielivaltaa. Tästä syystä katsotaan kaikki Suomen suurruhtinaallisen oikeustasavallan ulkopuoliset alueet sellaisiksi, joilla voi henkilö joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.

Täten henkilön karkottaminen Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta rikkoisi niitä ihmisoikeuksia, jotka hänelle on armollisesti suotu ellei niistä toisin lailla säädetä tai poliisihenkilön tahi muun virkamiehen toimesta tapauskohtaisesti päätetä.

Näinollen ei ketään saa Suomen suurruhtinaallisesta oikeustasavallasta karkottaa.


4 §

Poikkeukset karkotuskiellosta

Poikkeuksen karkotuskiellosta muodostavat ne henkilöt, jotka katsovat muodostavansa kansanryhmän joka on biologisesti, kulttuurisesti tahi muulla tavalla elimellisesti muita kansanryhmiä tai vastaavia ylempi tahi muuten parempi.

Suomen suurruhtinas ym. ym. ym. on armollisesti päättänyt kunnioittaa heidän vakaumustaan ja suoda maailmalle heidän ylemmyytensä lahjan. Kun näiden henkilöiden katsantokannassa muun maailman ongelmat johtuvat sen väestön alemmuudesta, sallii suurruhtinas armollisesti heidän poistua Suomen kansanruumiin yhteydestä parantamaan muuta maailmaa ylemmyytensä valolla. Jos muun maailman ongelma on heikkolaatuinen väestö, ja 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt sitävastoin edustavat korkealaatuista väestöä, on 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt karkoitettava satunnaisesti valittuihin maihin rikastuttamaan niiden väestöä omalla ylemmyydellään.

Tästä syystä on suurruhtinas armollisesti suonut, että 1 armollisessa momentissa tarkoitetut henkilöt voidaan 2 armollisessa pykälässä kuvaillulla tieteellis-objektiivisella menettelyllä karkoittaa.

Laki tatuoinneista

Me Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: tahdomme täten armosta säätää seuraavan lain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:


Laki tatuoinneista


1 luku

Lupamenettely


§ 1

Yleisen terveyden sekä turvallisuuden, että myös kansallemme tärkeiden esteettisten ja siveellisten arvojen vaalimiseksi, älköön kukaan ilman virallista lupakirjaa toista tatuoitseko. Samoin älköön kukaan kansalainen tatuointia luvatta hankkiko.


§ 2

Tatuoitsemislupakirjoja myöntää kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatti kuten asiasta tarkemmin asetuksella säädetään.


§ 3

Se joka vakain mielin tahtoo ihonsa tatuoitsettavan tahi muulla tavalla pysyvästi koristeltavan hakekoon lupaa tatuoinnin hankkimiseen kulttuuriministeriön tatuoitsemisaparaatilta.

§ 4

Joka ilman lupaa toisen tatuoitsee rankaistakoon luvattomasta tatuoitsemisesta kuritushuoneella ja kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä liiketoimintakiellolla.


§ 5

Joka ilman lupaa tatuoinnin tahi muun pysyvän merkinnän ihoonsa hankkii, rankaistakoon luvattomasta tatuoitumisesta tatuoinnin pakollisella poistamisella, jonka tuomittu kustantakoon itse, sekä kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.


2 luku

Tatuoinnin hankkimislupa


§ 1

Tämän lain 1 luvun kolmannen pykälän mukaista lupaa haetaan erikseen määrättävällä lomakkeella, johon luvanhakija luonnostelkoon tatuoinnin, jonka hankkimiseen hän lupaa hakee, sekä perustelkoot hakemuksensa.


§ 2

Lupa voidaan myöntää tatuoinnille, joka on legendaarinen. Legendaarisuudesta säädetään tarkemmin perustuslaissa.


§ 3

Tatuoinnille, joka ei ole legendaarinen, myönnetään lupa mikäli hakija voi kattavasti perustella että tatuoinnin hankinnalle on hänen henkilöhistoriaansa liittyvä syy.

Tatuoinnin on merkittävä tahi kuvastettava jotakin henkilön elämän tapahtumaa, organisaation jäsenyyttä tai muuta vastaavaa, joka on hakemuksessa esitettävä.


§ 4

Esteettisestä tai muusta ulkonäöllisestä syystä haettua lupaa ei myönnetä.


3 luku

Tribaalitatuoinneista


§ 1

Tribaalitatuoinnilla tarkoitetaan tässä laissa sellaista ei-esittävää kuviotatuointia jollaista yleisesti tribaalitatuoinniksi nimitetään.


§ 2

Tribaalitatuoinnin hankkiminen on rikos.

Tribaalitatuoinnin itselleen hankkivaa rankaistaan törkeästä luvattomasta tatuoitumisesta kuritushuoneella.

Tribaalitatuoinnin tekevää tatuoijaa rankaistaan maanpetoksesta kuten rikoslaissa säädetään.

Lisäyksiä rikoslakiin, osa 1

Me Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: tahdomme täten armosta säätää seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:


Maaseuturikoksista


§ 1 Toisin kylästä osansa ottaminen

Jos joku autiota kylää uudelleen asutettaessa ottaa osansa pellosta, niitystä ja kaikista tiluksista toisin kun jaolla on sovittu, rankaistakoon toisin kylästä osansa ottamisesta kansalaisluottamuksen menettämisellä vuodeksi.


§ 2 Humaliston istuttamatta jättäminen

Joka jättää rakennuslain lisäpykälien 3 luvun ensimmäisessä pykälässä tarkoitetun humaliston istuttamatta, vetäköön saman lain 3 luvun toisen pykälän mukaan sakkoa humaliston istuttamatta jättämisestä kuten käräjäoikeus arvauttaa.


§ 3 Humaliston rappiolle laskeminen

Joka laskee rakennuslain lisäpykälien 1 luvun kolmannessa pykälässä tarkoitetun humaliston rappiolle, tuomittakoon humaliston rappiolle laskemisesta vähintään 60 tunnin yhdyskuntapalveluun siten kun käräjäoikeus arvauttaa.


§ 4 Humaliston törkeä rappiolle laskeminen

Joka syyllistyy humaliston rappiolle laskemiseen tavalla, jonka käräjäoikeus arvautaa erityisen törkeäksi ja humaliston kansantaloudellista sekä siveellistä merkitystä halventavaksi, tuomittakoon humaliston törkeästä rappiolle laskemisesta kuritushuoneeseen.


§ 5 Pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti

Se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, korvatkoon vahingon ja rangaistakoon pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä kansalaisluottamuksen menettämisellä kuukaudeksi.


§ 6 Törkeä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönti

Mikäli se, jolla on pahanilkinen tahi hillimätön eläin, joka kelvollisenkin aidan särkee, taikka hyppää sen yli ja tekee vahinkoa pellossa tahi niityssä kuten rakennuslain 4 luvun 1 pykälässä säädetään, tietää eläimellä olevan sellaisen pahan tavan, taikka jos hän, vaikka on sanan saanut, ei kuitenkaan pidä siitä vaaria eikä pane sille pidäkettä, tuomittakoon hänet törkeästä pahanilkiselle tahi hillittömälle eläimelle pidäkkeen panemisen laiminlyönnistä vetämään vähintään 10 päiväsakkoa kuten käräjäoikeus arvauttaa ja alennettakoon hänen reservin sotilasarvoaan yhdellä asteella.


§ 7 Useamman sian terhometsään laskeminen

Joka laskee terhometsään useamman sian kuin hänen metsäosansa sallisi, noudettakoon hänet profossin toimesta jalkapuuhun useamman sian terhometsään laskemisesta ja istutettakoon häntä jalkapuussa vuorokausi.


§ 8 Hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaaminen tahi turmeleminen mehiläisiä pesiin ajettaessa

Joka mehiläisiä pesiin ajaessaan turmelee tahi hakkaa hedelmä- tahi rauhoitetun puun, kuten rakennuslain 6 luvun 1 pykälässä säädetään, tuomittakoon hedelmä- tahi rauhoitetun puun hakkaamisesta tahi turmelemisesta mehiläisiä pesiin ajettaessa korvaamaa puun arvo valtiolle sekä häpeämään itseään.


§ 9 Mehiläisten viettely

Sitä, joka rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetulla tavalla mehiläisiä viettelee, rankaistakoon mehiläisten viettelystä kansalaisluottamuksen menettämisellä sekä kuukauden vankeudella.


§ 10 Törkeä mehiläisten viettely

Jos joku toistuvasti viettelee toisen mehiläisiä kuten rakennuslain lisäysten 6 luvun 2 pykälässä tarkoitetaan, tai jos käräjäoikeus arvauttaa viettelyn olleen erityisen törkeää, rankaistakoon törkeästä mehiläisten viettelystä kuritushuoneella ja sotilasarvon menetyksellä.